Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi suurten yritysten rahoittamisen yleisistä periaatteista ja ehdoista johtuen koronavirusepidemiasta

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston viestintäosastoValtiovarainministeriö 26.6.2020 17.29
Tiedote 459/2020

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi perjantaina 26. kesäkuuta periaatteista ja ehdoista, jotka koskevat koronavirusepidemian vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneiden suurten yritysten valtion yritysrahoitusta ja sen tukitoimia. Linjaukset tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisen valmistelun pohjalta ministerivaliokunnassa toukokuun lopussa sovitun mukaisesti.

Ministerivaliokunnan perjantaina linjaamat periaatteet ja ehdot ovat: 

  1. Yleisenä periaatteena julkisessa yritysrahoituksessa on täydentää rahoitusmarkkinoiden tarjontaa markkinapuutteiden korjaajana ottaen huomioon valtion talouden kestävyysnäkökulman mukaan lukien valtion ehdollisten vastuiden kehityksen. Tavoitteena on edistää yritysten kestävää kasvua ja tukea talouden ja työllisyyden näkökulmasta tärkeitä toimialoja ja yrityksiä. Lähtökohtaisesti pyritään riskinjakoon markkinatoimijoiden kanssa sekä hyödyntämään EU-rahoitusvälineitä ja –riskinjakoa. Rahoituspäätösten arviossa otetaan huomioon kokonaisharkinta ja kokonaistaloudelliset vaikutukset. 
  2. Ensisijainen vaihtoehto on pyrkiä löytämään ratkaisu yrityksen ongelmiin aina yhtiön omistajien, rahoittajien ja/tai muiden yksityisen sektorin toimijoiden avulla. Valtion ja sen omistamien yritysten ja laitosten johto voi tarvittaessa auttaa neuvotteluratkaisujen syntymistä. 
  3. Valtio voi omilla toimillaan rahoittaa ja tukea vain sellaista liiketoimintaa, joka on ollut terveellä pohjalla ennen kriisiä. Lisäksi on varmistuttava, että yrityksen vaikeudet ovat luonteeltaan väliaikaisia ja seurausta pandemiasta, eivätkä johdu markkinaolosuhteiden pysyvästä muutoksesta.  Rahoitus- tai tukihakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan kohdeyrityksen liiketoimintasuunnitelmaa, jonka tulee osoittaa, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavalla pohjalla pandemian vaikutusten väistyttyä.
  4. Rahoitus ja tukihakemukset tulisi osoittaa valtion olemassa oleville yritysrahoituksesta vastaaville erityistehtäväyhtiöille (Finnvera ja Tesi). Osana hakemuksen käsittelyä selvitetään myös tarkoituksenmukaisin rahoitus- ja/tai tuki-instrumentti. Mahdollisuus EU-rahoitus- ja tukiohjelmien hyödyntämiseen tulee selvittää [osana kokonaisratkaisua tai] mahdollisuuksien mukaan ennen kotimaiseen rahoitukseen ja tukeen turvautumista.
  5. Rahoitusta kohdennetaan ensisijaisesti yrityksiin, joilla arvioidaan olevan rajoitetummat mahdollisuudet rahoituksen hakemiseen markkinoilta eli pk-yritykset, midcap-yritykset ja listaamattomat yritykset. Rahoitusratkaisua voidaan pyrkiä löytämään myös sellaisten yritysten tapauksessa, joilla on merkittävä positiivinen vaikutus kotimaiseen arvonlisän muodostumiseen ja työllisyyskehitykseen.
  6. Valtion keinoina ovat takaukset, vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ja joissain tapauksissa, erityisesti suurten yritysten kohdalla, oman pääoman ehtoinen rahoitus.  Mikäli valtion etujen turvaaminen edellyttää valtion omistusosuutta, omistuksesta tulee irtaantua irtaantumissuunnitelman mukaan markkinatilanne huomioon ottaen.
  7. Valtio ei lähtökohtaisesti osallistu pääomitus- tai muuhun rahoitus- tai tukioperaatioon ilman, että siihen osallistuu samalla yksityisen sektorin voittoa tavoittelevia toimijoita.
  8. Jos kyseessä on lyhytkestoinen koronasta johtuva maksuvalmiusongelma, kyseeseen voi ensisijaisesti tulla Finnvera Oyj:n tai valtiovarainministeriön myöntämä valtiontakaus yrityksen uudelle lyhytaikaiselle maksuvalmiusrahoitukselle. Tällä valtion interventiolla voidaan auttaa yritys väliaikaisen kassakriisin ylitse. Lisäksi tulee varmistaa, että yrityksen omistajat ja muut rahoittajat, erityisesti pääpankit, ovat edelleen toimijaan sitoutuneita ja uskovat sen liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Lisäksi Finnvera Oyj voi myöntää takauksen sijasta luoton, jolloin järjestelyssä on oltava mukana muita rahoittajia ja/tai riskinjakajia.
  9. Valtion tuen ehtona on pääsääntöisesti varojenjakokielto, joka kattaa osingot ja pääomanpalautukset.  Periaate koskee myös maksuvalmius/käyttöpääomarahoitusta, jolloin pankkien tulee sitoutua siihen, että ne eivät vaadi lainojen ennenaikaista takaisinmaksua. Ehdot luovat kannustimen irtaantua mahdollisimman nopeasti valtion rahoituksesta.
  10. Tukipäätöstä tehtäessä tehdään aina riippumaton selvitys tukipäätöksen taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista. Tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan mm. odotettavissa oleva työllisyyden vahvistuminen henkilötyövuosina, kotimaiset alihankintaketjut huomioon ottaen, ja suhteutetaan tämä valtion taloudellisen panostuksen arvoon. Lisäksi arvioidaan vaikutukset osaamiseen säilyttämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, aluetalouteen ja muihin ulkoisvaikutuksiin sekä markkinatilanteeseen. 
  11. Rahoitus mitoitetaan julkisen talouden kantokyvyn mukaisesti. 
  12. Kaikissa rahoitus- ja tukiratkaisuissa noudatetaan EU:n valtiontukiehtoja. Lähtökohtana on, että valtion toimet ovat markkinaehtoisia, mutta tarvittaessa tukipäätökset tai -ohjelmat notifioidaan. Rahoituspäätösten euromääräinen koko voi olla tavanomaista tilannetta suurempi Finnveran tai Tesin osalta. Finnveran osalta nykyistä pääasiallista enintään 30 miljoonan korona-rahoituksen rajaa kotimaan rahoituksessa on tarkoituksenmukaista korottaa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun asti pääsääntöisesti noin 100 miljoonaan euroon. 
  13. On mahdollista, että valtiolta haettava tuki joudutaan käsittelemään nopealla aikataululla. Siksi mahdollisen tukitarpeen tunnistaneen ministeriön tulee ottaa välittömästi yhteyttä talouspoliittisen ministerivaliokunnan sihteeriin päätöksentekoa koskevien valmisteluiden aloittamiseksi.
  14. Valtiovarainministeriö valmistelee yhdessä omistajaohjauksen, TEM:n ja LVM:n kanssa teknisen ohjeen rahoitus- ja tukihakemusten käsittelemiseksi. On tärkeää varmistaa, että valtioneuvoston ohjesäännön mukaista toimivaltajakoa sovelletaan yhtenäisesti ja tietosuojasta huolehditaan. 


Lisätietoja: hallitusneuvos Kari Parkkonen, p. 0295 064 938 ja hallitussihteeri Timo-Jaakko Uotila, p. 0295 047 128, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 064 938, sekä ylijohtaja Leena Mörttinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 021

Sivun alkuun