Vuosikertomus 2021 julkaistu: yhtiöomistuksista tuloja 2,1 miljardia euroa – valtio-omistaja seuraa nyt yhtiöomistusten kokonaispäästöjä
Koronapandemian pitkittyminen heikensi vuonna 2021 valtionyhtiöiden tuloksentekokykyä, ja valtio jatkoi liikennesektorin taloudellista tukemista. Valtio sai yhtiö-omistuksistaan tuloja 2,1 (0,9) miljardia euroa, ja yhtiösalkun arvo oli noin 47 (47) miljardia euroa. Vuosikertomuksessaan valtio-omistaja kertoo nyt myös vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta yhtiösalkussa. Esimerkiksi yhtiöomistusten kokonaispäästöjen kehitys on otettu seurantaan.
”Vuonna 2021 valtionyhtiöt osoittivat hyvää resilienssiä liiketoiminnassaan koronapandemian pitkittyessä”, toteaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Kimmo Viertola.
Koronapandemian pitkittyminen heikensi myös vuonna 2021 yhtiöiden tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä. Pandemian jatkuessa valtio päätyi tukemaan kansallisesti merkittävää liikennesektoria pääomituksilla ja lainoituksella. Vuoden loppua kohti koko maailmanmarkkinatilanne alkoi muuttua, ja sitä leimasi energiakriisi korkeine sähkön ja kaasun hintoineen.
Vuonna 2021 valtion budjettiin tuloutettiin yhtiö-omistuksista 2,1 (0,9) miljardia euroa, jotka koostuivat osinkotuloista ja pääomanpalautuksista. Vuoden 2021 päättyessä valtio-omisteisia yhtiöitä oli 68, ja yhtiösalkun arvo oli noin 47 (47) miljardia euroa.
Tiedot julkistettiin hallituksen vuosikertomuksessa 2021, jonka liite 4 kertoo valtion yhtiöomistussalkun kehityksestä vuonna 2021.
Yhtiöiltä edellytetään päästövähennystavoitteiden asettamista
Vuosikertomuksessaan valtio-omistaja on halunnut lisätä läpinäkyvyyttä vastuullisuuteen liittyvistä vaatimuksistaan, toimistaan ja vaikuttamisestaan.
Seuratakseen salkkutasolla omistamiensa yhtiöiden ilmastotoimien vaikuttavuutta valtio-omistaja on nyt ensimmäisen kerran analysoinut ja raportoinut omistustensa hiilijalanjälkeä, jota seurataan ja josta raportoidaan jatkossa vuosittain.
Valtio-omistaja edellyttää, että yhtiöt ottavat huomioon tavoitteen hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen. Yhtiöiden odotetaan raportoivan vuosittain sekä omista että epäsuorista arvoketjusta koituvista päästöistään.
”Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä, joten systemaattinen päästöjen seuranta auttaa meitä pysymään tiellä kohti hiilineutraaliutta”, sanoo vastuullisuusasioihin erikoistunut neuvotteleva virkamies Katariina Sillander omistajaohjausosastolta.
”Meillä on vielä parannettavaa päästödatan kattavuudessa ja siinä, että kasvihuonekaasupäästöt saadaan jyrkempään laskuun. Käsillä oleva kriisi haastaa meitä, mutta lähtökohtaisesti pidämme kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteistamme myös kriisien aikana”, Kimmo Viertola toteaa.
Juuri ilmestyneessä vuosikertomuksessa on ilmastoasioiden lisäksi käsitelty muun muassa yhtiöiden sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG), tyypillisiä vastuullisuusriskejä ja -mahdollisuuksia sekä kuvattu, miten vastuullisuus on integroituna omistajaohjaukseen.
Yhtiöiden hallitusten ja johdon sukupuolijakauma läpivalaisussa
Vuosikertomuksessa on koostettu tietoa siitä, miten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu, kun tarkastellaan naisten osuutta valtionyhtiöiden hallituksissa ja ylimmässä johdossa. Valtioneuvoston asettamien tasa-arvotavoitteiden mukaisesti valtio varmistaa, että hallitusten kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasainen.
Tarkastelussa kävi ilmi, että valtion nimitysvallassa olevista hallitusjäsenistä naisten osuus on pysytellyt 46 prosentissa viimevuotiseen tapaan. Hallitusten puheenjohtajista naisia on 23 prosenttia. Valtio-omisteisissa yhtiöissä toimitusjohtajista 14 prosenttia on naisia.
Lisätietoja: Osastopäällikkö Kimmo Viertola, VNK, p. 029 516 0026, neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, VNK, p. 029 160 030, [email protected]