Finanssineuvos Seppo Orjasniemi ja neuvotteleva virkamies Olli Palmén: 
Ennusteen taustaoletusten on oltava uskottavia ja harkittuja

Poikkeuksellisiin olosuhteisiin perustuvaan väestöennusteeseen liittyy epävarmuutta, joka välittyy kuvaan talouskehityksestä ja julkisen talouden kestävyydestä. Epävarmuustekijät on huomioitava, jotta vältetään tekemästä liian optimistisiin oletuksiin perustuvia päätöksiä. 

Valtiovarainministeriö laatii talousennusteen neljä kertaa vuodessa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi. Seuraava kokonaistaloudellinen ennuste julkaistaan 19. joulukuuta. Joulukuun ennusteen taustalla oleva väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteen sijaan ministeriön kansantalousosaston laatimaan väestöskenaarioon. Siinä maahanmuuton oletetaan olevan Tilastokeskuksen väestöennusteessa oletettua vähäisempää. Joulukuun ennusteessa esitetään myös analyysi nettomaahanmuuttoa koskevan oletuksen vaikutuksista talouteen ja julkiseen talouteen. 

Viime vuosien väestökehitys on ollut poikkeuksellista 

Tilastokeskus julkaisi uuden vuoteen 2075 ulottuvan väestöennusteen lokakuussa. Tilastokeskuksen väestöennuste on luonteeltaan demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehitys perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä ja jossa kehityksen oletetaan jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Viime vuosien väestökehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellista.  

Tilastokeskuksen edelliseen, vuoden 2021 lopulla julkaisemaan ennusteeseen verrattuna työikäisen väestön määrä kasvoi vuosina 2022 ja 2023 siinä määrin merkittävästi, että valtiovarainministeriön ennusteen tekijät luopuivat vuoden 2021 väestöennusteen käytöstä vuoden 2024 ennusteidensa tausta-aineistona ja käyttivät Eurostatin tuoreempia väestöennusteita. 

Tilastokeskuksen tuore väestöennuste antaa Suomen tulevaisuudesta kuvan, jossa työikäisen väestön määrä ei tulevina vuosikymmeninä vähene vaan kasvaa ja jossa huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde työikäisen väestön määrään kääntyy laskuun. Väestön kehitysnäkymän muutoksen taustalla ovat kaksi oletusmuutosta – oletukset syntyvyydestä ja nettomaahanmuutosta.  

Maahanmuuttoa koskevissa oletuksissa on huomattavaa epävarmuutta 

Tilastokeskuksen väestöennusteessa syntyvyyden oletetaan pysyvän nykyisellä historiallisen matalalla tasolla ja nettomaahanmuuton historiallisen korkealla tasolla seuraavien 50 vuoden ajan. Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuonna 2025 ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.  

Marraskuun 2014 ja lokakuun 2024 välisenä aikana, eli edellisen 10 vuoden aikana, keskimääräinen vuotuinen nettomaahanmuutto on ollut noin 25 000 henkeä vuodessa. Tilastokeskuksen pitkän aikavälin oletus 40 000 hengen nettomaahanmuutosta vastaa vuosien 2021–2024 kehitystä, kun tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneet ukrainalaiset jätetään pois tarkastelusta. Tilastokeskuksen oletus nettomaahanmuutosta on tasoltaan kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin 2000-luvulla keskimäärin ja Suomeen väestöön suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea.  

Erityisesti nettomaahanmuuton kohdalla on vaikeaa arvioida, onko viime vuosien voimakas kehitys pysyvää vai ohimenevää. Paluu esimerkiksi 2010-luvun keskimääräiseen nettomaahanmuuton tasoon tarkoittaisi sitä, että työikäisen väestön määrä alkaisi taas laskea.  

Työikäisen väestön kehitys on yksi keskeisistä talouden pitkän aikavälin kehitystä ohjaavista tekijöistä. Työikäisen väestön merkittävä kasvu vauhdittaisi talouskasvua huomattavasti mikä puolestaan parantaisi julkisen talouden kantokykyä.  

Talouspolitiikan suunnittelun taustalla olevissa ennusteissa on noudatettava varovaisuusperiaatetta

Talouspolitiikan suunnittelun tulee perustua realistisiin makrotalouden ennusteisiin. Poikkeuksellisiin olosuhteisiin perustuvat optimistiset oletukset voivat luoda liian myönteisen kuvan talouskehityksestä ja julkisen talouden kestävyydestä. Lisäksi ennusteissa tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta. On otettava huomioon mahdolliset riskit ja epävarmuustekijät, jotta vältetään tekemästä liian optimistisiin oletuksiin perustuvia päätöksiä.  

Nettomaahanmuutossa on viimevuosina tapahtunut suurta vaihtelua, ja sitä koskevan pitkän aikavälin oletusten kiinnittäminen poikkeuksellisen korkealle tasolle lisää kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyvää epävarmuutta. Tätä epävarmuutta voidaan vähentää käyttämällä pidemmän ajan keskiarvoa. 

Kansantalousosaston julkaisemassa muistiossa esitetään väestöskenaario, joka on laskettu Tilastokeskuksen väestöennustetta vastaavilla oletuksilla mutta pienemmällä nettomaahanmuutto-oletuksella. Skenaariossa vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän pitkällä aikavälillä 25 000 hengen tasolla. Väestöskenaarion taustalla oleva menetelmäkuvaus julkaistaan myöhemmin. 

Kansantalousosasto seuraa väestöennusteiden kehittymistä ja kehitystyötä jatkuvasti ja päivittää oletuksiaan uuden tiedon mukaisesti. 

Seppo Orjasniemi 
Finanssineuvos 

Olli Palmén 
Neuvotteleva virkamies