Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi välikysymykseen hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta 15.5.2024.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman ensimmäiset kaksi talouspolitiikkaa koskevaa lausetta kuuluvat seuraavasti: ”Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua.”

Suomi ei elä pelkästään sopeutustoimista, se on selvää, ja tästä olemme opposition kanssa samaa mieltä. Tarvitsemme talouskasvua, investointeja koko maahan sekä uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelma on kasvuohjelma. Hallitus toteuttaa historialliset työmarkkinauudistukset ja lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Tämä on asiantuntijoiden suositusten mukaan paras tapa lisätä taloutemme kasvupotentiaalia ja tuottavuutta.

Hallitus purkaa 300 normia ihmisten ja yritysten toimeliaisuuden tieltä. Me puramme kannustinloukkuja, lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja, nostamme osaamistasoa ja parannamme TE-palveluiden toimivuutta. Hallitus varmistaa näillä toimilla kaiken tasoisen osaavan työvoiman saatavuuden. 

Hallitus tekee historialliset miljardin euron lisäpanostukset T&K-toimintaan. Suomi muun muassa kouluttaa tuhat tohtoria lisää ja sitoutuu omalta osaltaan osallistumaan uuden supertietokoneen rakentamisen rahoittamiseen. Kaikki liikenevät panostukset ohjataan yritysten tekemään T&K-toimintaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja viemiseen maailmanmarkkinoille.

Hallitus nopeuttaa luvitusta ja etenee kohti yhden luukun mallia. Lupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat. Toimitusvarma ja riittävä puhdas energia turvataan nyt ja tulevaisuudessa muun muassa luomalla lainsäädäntöpuitteet sarjatuotetun ydinvoiman tuotantoon ja tukemalla säätövoimahankkeita. 

Hallitus toteuttaa neljän miljardin euron kasvua tukevan investointiohjelman. Sen osana suunnataan satoja miljoonia euroja tiestön korjausvelkaan ja väyläverkon kehittämiseen. Ihmisten ja tavaroiden sujuva liikkuminen turvataan kaikkialla Suomessa.

Työtulovähennysten kasvattamiset tukevat kotitalouksien ostovoimaa polttoaineverotuskevennysten ohella. Työttömyysvakuutusmaksun kevennykset pienentävät merkittävästi myös työnantajasivukuluja. Verokiilan keventäminen tukee työllistymistä ja työllistämistä.

Osaavan ja koulutetun työvoiman vajeeseen puututaan tehokkailla keinoilla muun muassa sujuvoittamalla ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja panostamalla lähtömaakoulutuksiin. Työvoiman kielitaidon turvaamiseksi molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan.

Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä. Myös ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan.

Arvoisa puhemies,

Edellinen lista oli vain osa hallitusohjelmaan sisältyvistä kasvutoimista. On selvää, että tämä on Suomen historian kasvumyönteisin hallitus. Välikysymys on erinomainen paikka tuoda tämä tosiasia esille.

Toisin kuin ilmeisesti oppositiossa kuvitellaan, ei Suomen valtio kuitenkaan ole niin kaikkivoipa, että se voisi vaikuttaa koko globaalin talouden kehitykseen. Korot ovat pysytelleet korkealla ja kansainvälinen vientikysyntä on ollut odotettua heikompana. Kansainvälisen kehityksen lisäksi Suomen talouden on iskenyt kanveesiin vasemmisto-opposition tukemat poliittiset lakot, jotka pysäyttivät Suomen viennin.

Jo alkuvuodesta näytti selvältä, että heikkoon talouskehitykseen on reagoitava. Globaali valtioiden välinen kilpailu investoinneista ei näytä merkkejä laantumisesta. Siksi hallitus teki kehysriihessä päätöksen mittavasta uudesta kasvupaketista hallitusohjelman päälle. 

Talouskasvua edistävä kokonaisuus koostuu investointien verohyvityksestä, 300 miljoonan satsauksesta kasvuyritysten rahoitukseen sekä tarvittaessa Fingridin ja Gasgridin pääomituksesta ja napakammasta omistajaohjauksesta investointien edistämiseksi, esimerkiksi Itä-Suomeen ja Kainuuseen.

Investointien houkuttelemiseksi on päätetty ottaa käyttöön merkittävä verokannustin. Se kohdennetaan vuoden 2025 loppuun mennessä toteutettavaksi päätetyille uusille, puhtaan siirtymän investointihankkeille. Yhteisöverosta maksettava, enintään 150 miljoonan euron hyvitys, takaa sen, että hyvityksen saa vain kannattava yritys. 

Suuret investoinnit kannatteleva Suomen taloutta. Niistä elää suoraan sadat tuhannet korkean osaamisen pk-yritykset laajojen arvoketjujen kautta. On joko tietämättömyyttä tai tietoista harhaanjohtamista väittää, ettei verohyvityksestä olisi hyötyä pk-yrityksille.

Suoraan pk-yritysten tukemiseksi hallitus päätti muun muassa uudistaa Teollisuussijoituskonsernin ja pääomittaa sitä 300 miljoonalla eurolla. lisäpääomituksella tavoitellaan 900 miljoonan euron rahoitusta kasvuyrityksiin. Tavoitteena on saada alkuun suomalaisia menestystarinoita. 

Pelkän aikomisen sijaan hallitus päätti ammattidieselin käyttöönotosta vuonna 2027. Kuljetuskustannusten hillitseminen on tärkeää raskaalle liikenteelle kilpailukykysyistä.

Epätasainen pelikenttä heikentää yritysten välistä kilpailua ja talouskasvua. Siksi harmaan talouden torjuntaan on tehty panostuksia budjettiriihessä. Myös harmaan talouden torjuntaohjelman päivityksestä päätettiin valtioneuvostossa tänä keväänä. Kotitalousvähennyksen pienentäminen 100 miljoonalla eurolla ei vaikuta harmaata taloutta lisäävästi, sillä tuntuvat vähennykset esimerkiksi remonttityöstä voidaan edelleen tehdä.

Koska maamme resurssit ovat rajalliset, kasvupaketin pitää osua lankulle. Ei ole varaa epäonnistua. Tarvitsemme kaikki kannattavat investointihankkeet Suomeen. Erinomaisen hallitusohjelmamme reformit työmarkkinoihin liittyen sekä kannustavat elementit sosiaaliturvareformissa toivon mukaan tukevat talouskasvua tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies,

Markkinatalous on paras talousjärjestelmä meille ihmisille. Ihmiset ja yritykset tietävät lähtökohtaisesti itse parhaiten, mitä heidän tai niiden on parasta tehdä kulloisessakin tilanteessa. Valtiovalta on mahdollistaja ja reunaehtojen asettelija. Valtio asettaa pelisäännöt.

Tämä ajattelu erottaa hallituksen linjan vasemmisto-oppositiosta. Tämä hallitus ei usko siihen, että yksilön hyvinvointia mitataan sillä, kuinka paljon valtio jakaa etuisuuksia ja tukiaisia kansalaisille. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Tämä hallitus ei usko siihen, että yritysten menestyminen johtuu siitä, että poliitikot olisivat kyvykkäitä valitsemaan voittajia. Opposition jakopuolueiden valtiokeskeinen resepti johtaa vain paisuvaan julkiseen sektoriin ja yksityisen toimeliaisuuden tukahtumiseen.

Todellisuudessa yritykset kasvavat kilpailullisella markkinalla, jota vakaan demokratian instituutiot tukevat. Valtion tulee luoda edellytykset ihmisten omalle toimeliaisuudelle – ei tehdä kaikkia valintoja ihmisten ja yritysten puolesta.

Suomi tarvitsee ja ansaitsee kokonaisvaltaisen ryhtiliikkeen. Kun taloudelliset kannustimet ovat kunnossa, ihminen oppii, yrittää, menestyy, jakaa hyvinvointia ympärilleen. Vain näillä eväillä voimme menestyä. Näihin periaatteisiin myös hallituksen politiikka nojaa.

Arvoisa puhemies, 

Kroonisesti alijäämäinen valtio ei kykene ylläpitämään talouskasvua. Mikäli alijäämien annettaisiin paisua vasemmiston opein, tarkoittaisi tämä luottoluokituksen heikkenemistä ja kiristyviä veroja tulevaisuudessa. Tulevaisuudenusko romuttuisi ja talous sakkaisi. Siksi hallitus suhtautuu kasvaviin alijäämiin vakavasti, toisin kuin edeltäjänsä.

Hallituksen talouspoliittinen linja nojaa vahvasti ylisukupolviseen vastuunkantoon, oikeudenmukaisuuteen, uskottavaan ja vastuulliseen valtiontalouden hoitoon ja realismiin. Säästöpäätösten tekeminen ei ole helppoa, mutta kyllä suomalaiset näkevät, ettei velaksi voi loputtomiin elää. Suomalaiset näkevät, että kuka elää kuin opettaa, ja kuka vain puhuu. Sopeutuspakettien tekeminen vaatii selkärankaa.

Välikysymyksessä peräänkuulutetaan oikeudenmukaista taakanjakoa. Hallituksen ratkaisuissa taakanjako leviää yhteiskuntaan laajalti. Leikkaamme menoja esimerkiksi hallinnosta ja kehitysavusta. Niin opiskelijat kuin eläkeläiset osallistuvat. Hallituksen toimet on painotettu niihin ryhmiin, joilla on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa työskentelemällä. Käytännössä kaikki osallistuvat yleisen arvonlisäverokannan noston seurauksena. Tuloverojen ylimpien asteikkojen indeksitarkistuksia ei tehdä, tämä kiristää verotusta. Hyväosaiset siis osallistuvat.

Rajansa kuitenkin kaikella. Korkeat marginaaliverot ovat jo nykyisellään verojärjestelmämme keskeisin ongelma. Epäselvyyttä ei ole siitä, osallistuvatko hyvätuloiset talkoisiin. Kyllä osallistuvat. Hyvätuloisimmat kaksi ylintä kymmenystä maksavat edelleenkin yli puolet kaikista tuloveroista.

Lapsia ja lapsiperheitä suojelemme, samoin kuin turvallisuutta ja perusopetusta. Indeksijarruja ei asetettu vammaisetuuksiin, rintamalisiin tai toimeentulotukeen. Kaikista heikoimmassa asemassa olevia on pyritty hallitusohjelman mukaisesti suojaamaan. Yhteiskunnan ydintehtävät hoidetaan ja turvataan. 

Mitä tulee sote-uudistukseen, hallitus ei suinkaan leikkaa sote-alueiden rahoitusta nettomääräisesti. Alueiden rahoitus kasvaa ensi vuonnakin lähes kahdella miljardilla eurolla. Edellisen hallituksen päättämän rahoitusmallin menoautomatiikka takaa tämän.

Viimeistään nyt on selvää, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei luo toimivia kannustimia hyvinvointialueille parantamaan tuottavuutta. Siksi hallitus muuttaa rahoituslakia kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisessä tuodaan hyvinvointialueille vastuullisesta taloudenpidosta palkitseva omavastuuelementti. Lisäksi hallitus karsii harkitusti, asiantuntijoiden suositusten ja alueiden omien toiveiden mukaisesti joitain viime vuosina asetettuja mitoituksia ja palveluiden laajennuksia.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä väitetään, että valtion verotulot olisivat romahtamassa. Pääoppositiopuolueen jäsenet ovat väittäneet, että kokonaisveroasteen lasku johtaisi julkisen talouden heikkenemiseen peräti kahdeksalla miljardilla. Nämä väitteet eivät tietenkään pidä paikkaansa.

Verotuksen lievää kiristämistä emme voi välttää. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan hallituksen toimienkaan jälkeen nouse vuoden 2023 tasosta, vaan pysyy vakaana.

Yritystoiminnan näkökulmasta on selvää, että etenkin työn ja yrittämisen verotusta ei ole enää varaa kiristää toisin kuin tässä salissa on esitetty. Hallitus ei tehnyt investointeihin iskeviä pistemäisiä ideologisia veroja tai kiristänyt listaamattomien yritysten verotusta.

Arvoisa puhemies,

Opposition vaihtoehdot ja toiveiden tynnyrit kumisevat tyhjyyttä. Konkreettista 9 miljardin vaihtoehtoa ei ole edelleenkään esitetty. Esimerkiksi palkattomien jaksojen eläkekertymien lopettaminen ei vähennä julkista velkaa senttiäkään, vaan vahvistaisi eläkejärjestelmää. Tätäkin hyötyä saisi odottaa, sillä toimet vaikuttavat asteittain vasta vuoteen 2090 mennessä. Meidän pitäisi saada julkista taloutta vahvistettua tämän vaalikauden aikana, ei vuosisadan loppuun mennessä.  Onko oppositiossa unohdettu Elon laskuoppi ja peruslogiikka? 

Todellisuutta on, että tämä hallitus sopeuttaa yhdeksän miljardia euroa konkreettisin toimin, menomomentin ja tuloluokan tarkkuudella. Kaikki toimenpiteet on arvioitu valtiovarainministeriön riippumattomana virkatyönä.

Tähän konkretiaan ei kykene yksikään nykyisistä oppositiopuolueista. Julkaistuissa papereissa on toki konkreettista utopiaa senkin edestä; harmaan talouden torjunnasta saadaan miljoonia euroja, satamäärin.

Edes vasemmiston veronkorotuslistat eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Jo viime kaudella kävi selväksi, että ideologisilla pisteveroilla saadaan käyttäytymisvaikutusten vuoksi kasaan satojen miljoonien sijaan vain muutamia miljoonia, jos sitäkään.

Tällaisella talouspolitiikan uskottavuudella Suomi saisi sanoa jäähyväiset parhaille luottoluokituksille ja löytäisi itsensä EU:n alijäämämenettelystä välittömästi. Ei suomalaisten asioita voi näin hoitaa. 

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä ensimmäinen kysymys koskee luottamusta hallituksen talouspolitiikkaan ja Suomeen. Kysymystä on syytä käsitellä perusteellisesti. On nimittäin niin, että niin hallituksen talouspolitiikka on saanut laajasti tukea kansainvälisiltä asiantuntijaorganisaatioilta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Kansainväliset luottoluokittajat ovat painottaneet arvioissaan, että nykyisen hallituksen sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan on yksi keskeinen tekijä, mikä kannattelee luottoluokitustamme.