Ville-Veikko Ahonen, Teemu Eriksson ja Antto Korhonen:
Katse kohti hyvinvointialueiden hallinnon ja talouden suunnittelua
Sote-uudistuksessa eletään jännittäviä hetkiä. Jos hallituksen esittämä lainsäädäntöpaketti eduskunnassa hyväksytään, käynnistyy hyvinvointialueiden toiminta kuumimpien kesähelteiden keskellä, nopeimmillaan heinäkuussa 2021. Tällöin perustettaisiin 21 hyvinvointialuetta ja niille asetettaisiin väliaikaiset valmistelutoimielimet, joiden tehtävänä olisi käynnistää uudistuksen toimeenpano alueilla.
Priorisoinnilla ja vaiheistamisella varmistetaan toiminnan jatkuvuus
Hyvinvointialueilla olisi noin 18 kuukautta aikaa valmistella tulevan alueen hallinnon käynnistyminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirto. Erityisesti hajanaisten alueiden osalta aikataulu on tiukka.
Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen edellyttää, että alueiden valmistelijat keskittyvät ensisijaisesti toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisiin asioihin. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän perustaminen, väliaikaishallinnon pystyttäminen, henkilöstön siirrot ja omaisuusjärjestelyt ovat vain esimerkkejä niistä keskeisistä tehtävistä, joita alueilla on toteutettava lakien hyväksymisen jälkeen. Edellyttää pelisilmää ja tarkkoja valintoja, mitä ehditään tehdä ennen järjestämisvastuun siirtoa ja mitä voidaan lykätä vuoden 2023 jälkeiseen aikaan.
Hallinnon, talouden ja tukipalveluiden muutosta suunnitellaan omassa valmisteluryhmässä
Sote-uudistuksen alueellisen muutoksen suunnittelu on käynnistynyt hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmässä. Ryhmään on kutsuttu edustajat ministeriöiden, Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien lisäksi kaikilta hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta ja pelastuslaitoksista. Ryhmän työskentelyn tukena toimii Nordic Healthcare Group (NHG).
Ryhmän keskeisimpänä tehtävänä on tukea järjestämisvastuun turvallista siirtoa hyvinvointialueille – rakenteiden ja palveluiden täytyy olla kaikilla alueilla toimintavalmiina järjestämisvastuun siirron ensimmäisestä päivästä alkaen, eikä tästä voida lipsua.
Liikkeelle lähdetään uudistuksen toimeenpanon tiekartan täsmentämisellä, minkä jälkeen edetään alueellisen tilannekuvan kartoittamiseen. Mikä vaiheessa kunkin alueen suunnitelmat ovat? Missä on riskejä, missä suoranaisia ongelmia, missä voitaisiin tehdä yhteistyötä? Pidemmälle ehtineiden alueiden hyvät käytännöt, vertaistuki ja sparrausapu ovat tässä työssä aivan keskeisessä roolissa – kaikkea ei tarvitse eikä kannata keksiä jokaisella alueella uudelleen.
Ensituntuman perusteella kasassa onkin toimiva joukko, kovan luokan asiantuntemusta porukassa riittää niin hallinnon, talouden, juridiikan kuin kehittämisen saralta. Kevään mittaan päästään toden teolla työhön kiinni.
Kuntien kannattaa jo nyt valmistautua tulevaan muutokseen
Vaikka uudistuksen eduskuntakäsittely on vielä kesken, kannattaa kuntien lähteä jo nyt valmistautumaan tulevaan uudistukseen yhdessä muiden samaan hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
Aikaa täytäntöönpanoon on niukasti, joten alueiden toimijoiden yhteisiä kantoja muun muassa väliaikaishallinnon kokoonpanosta ja asettamisesta on hyvä hakea jo nyt. Myös tuleviin sopimus-, henkilöstö- ja omaisuussiirtoihin kannattaa valmistautua tarkistamalla, että tiedot esimerkiksi siirtyvistä sopimuksista löytyvät helposti.
Uudistuksen täytäntöönpanossa tärkein mittari onnistumisen ennustamisessa on alueen toimijoiden yhteishenki ja yhteistyö. Mitä toimivampi yhteistyö täytäntöönpanossa on, sitä suuremmalla varmuudella myös uudistuksella tavoitellut positiiviset vaikutukset sote-palveluihin ja kustannustehokkuuteen toteutuvat.
Huolellinen valmistautuminen hyödyttää tulevien hyvinvointialueiden lisäksi myös alueiden kuntia, joiden toiminnan sopeuttaminen on yhtä lailla uudistuksen yhteydessä toteutettava.
Hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajisto:
Ville-Veikko Ahonen
finanssineuvos, yksikön päällikkö
Teemu Eriksson
finanssineuvos
Antto Korhonen
neuvotteleva virkamies