Finanssineuvos Marja Paavonen:
Kuntien toimintaympäristö ja tehtävät muuttuvat – entä kuntatalouden ohjaus?

Valtiovarainministeriön julkisen talouden ohjausta käsitellyt hanke arvioi kuntatalouden ohjauksen kehittämistarpeita tulevalle vaalikaudelle. Sote-uudistuksen toimeenpano muuttaa kuntien taloutta monin tavoin ja kasvattaa riskienhallinnan merkitystä kuntien talouden suunnittelussa. Kuntarakenteen hajanaisuus ja kuntien erilaisuus vaikeuttavat myös kuntatalouden ohjausta.

Sote-uudistuksen toimeenpano vaikuttaa kuntien talouteen, toimintaan ja rahoitukseen vielä usean vuoden ajan. Myös hallituksen esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistamiseksi muuttaa kuntien tehtäviä ja rahoitusta vuodesta 2025 alkaen. 

Kunnat tarvitsevat vakautta suurten muutosten keskellä

Suurten uudistusten toimeenpano tuo yleisen talous- ja työvoimatilanteen ohella kuntien tulevaisuuden näkymiin paljon epävarmuutta. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos jatkuu, eriyttää kuntakenttää ja pahentaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia. Kunnat tarvitsevat riittävästi aikaa sekä uudistusten toteuttamiseen että toimintojensa sopeuttamiseen käytettävissä oleviin resursseihin.  

Uusien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta kunnille tulisi siksi pidättäytyä. Jos uusia tehtävien antaminen katsotaan välttämättömäksi, olisi uudet ja laajenevat tehtävät korvattava täysimääräisesti tai vähennettävä muita tehtäviä vastaavasti. Yksityiskohtaisen normiohjauksen sijasta olisi ylipäänsä syytä arvioida vaihtoehtoisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseen. 

Valtionosuusjärjestelmän uudistustarpeita on arvioitava rauhassa 

Sote-uudistus muuttaa merkittävästi myös kuntien valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksen vaikutuksia tasaavien elementtien vuoksi valtionosuuksien ja omien verotulojen osuus kunnan tuloista voi muuttua hyvinkin paljon. Tasauselementtejä käytetään, koska kuntien veropohjissa ja asukaskohtaisissa sote-menoissa on suuria eroja. Ilman niitä kunnalta pois siirtyvät tulot ja kustannukset voisivat poiketa huomattavasti toisistaan, mikä muuttaisi kunnan talouden tasapainoa merkittävästi. 

Kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta tulee arvioida ja seurata nyt tarkasti, mutta hätiköityihin ratkaisuihin ei pidä turvautua. Uudistamista varten tarvitaan ensin kokemusta valtionosuusjärjestelmästä sote-uudistuksen ja TE-palvelu-uudistuksen toimeenpanon jälkeen sekä lisää tutkimustietoa valtionosuusjärjestelmän perusteista.

Pitkäjänteinen ja kestävä taloudenpito on nyt entistä tärkeämpää

Sote-uudistus poistaa väestön ikääntymisestä aiheutuvan menopaineen kunnilta mutta kaventaa kuntien tehtäväkenttää ja talouden sopeutusmahdollisuuksia. Tulorakenteen muutokset voivat edellyttää kunnilta myös uudenlaista talouden suunnittelua. Muuttuneessa tilanteessa kunnissa on pidettävä entistä enemmän huolta kriisinsietokyvystä ja talouden riskienhallinnasta. 

Kuntalain säännöksiä tulee arvioida ja tarpeen mukaan kehittää siten, että kunnan talouden ja toiminnan suunnittelussa ja taloudenhoidossa otetaan entistä paremmin huomioon pidemmän aikavälin kestävyys ja oikea kuva kunnan toiminnasta. Kuntatalouden kestävyyden kannalta erityisen tärkeää on varmistaa arviointimenettelyn toimivuus, investointien kestävyys ja riskienhallinta sekä oikean, oikea-aikaisen ja varmennetun tiedon saatavuus kunnan taloudesta ja toiminnasta. 

Marja Paavonen
Finanssineuvos