Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe eduskunnan täysistunnossa

Valtiovarainministeriö
28.6.2021 16.18
Puhe

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe eduskunnan täysistunnossa Helsingissä maanantaina 28. kesäkuuta 2021: valtiovarainvaliokunnan mietintö julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta hallituksen selonteosta.

Arvoisa puhemies,

Kiitokset valtiovarainvaliokunnalle erinomaisesta mietinnöstä, joka antaa hallitukselle tuen koronan jälkeisen Suomen uudistumiseen – työllisyyteen, kasvuun ja sitä kautta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen.
 
Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Aikajänteen täytyy nyt muuttua. Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää koko vuosikymmenelle. Vuoden taikka parin kasvupyrähdys ei riitä.
 
Meiltä päättäjiltä ja etujärjestöiltä tarvitaan rohkeutta uudistua niin, että kasvu vahvistuu ja osaavan työvoiman saatavuus varmistuu. Tarvitsemme yrityksille ja omistajille lupaa vaurastua ja sen myötä kykyä investoida koko Suomeen.
 
Nuoret tarvitsevat luottamusta perheellistyä. Jokaisen mahdollisuus päästä toivomaansa lapsilukuun on tärkeä tavoite ihmisten ja parien onnellisuuden, mutta myös yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.
 
Näillä eväillä mennään syksyyn. Hallituksen perhevapaauudistus on tulossa eduskuntaan. Veropolitiikassa jatkamme yritysmyönteisellä linjallapidentämällä tuplapoistojen voimassaoloa sekä alentamalla teollisuuden lämpöpumppujen ja konesalien verokantaa. Suomen kestävän kasvun ohjelma vivuttaa hiilidioksidipäästöjä vähentäviä investointeja. Palkansaajien ansiotuloverotus ei kiristy hallituksen toimesta, vaan kotitalousvähennyksen käyttäjillä saattaa jopa keventyä.
 
Sote-uudistus jatkuu palveluiden kustannusvaikuttavuutta lisäävin ja hoitoon pääsyä nopeuttavin toimin. Julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistetaan digitalisaation, viisaampien hankintojen ja valtion tilankäytön tehostamisen kautta. Etätyötä ja -opiskelua kannustetaan niin, että ihmiset voivat entistä vapaammin valita asuinpaikkansa.

Vuoden loppuun mennessä odotamme johtopäätöksiä parlamentaariseltatyöryhmältä, joka pohtii tutkimus- ja kehityspanostusten pitkäjänteistä nostoa.Suomen tavoitteena on nostaa tki-rahoitus neljään prosenttiin kansantuotteesta, jotta työn tuottavuus kasvaisi ja pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla.

Suomen talouden kasvu uhkaa tyrehtyä etenkin osaavan työvoiman saatavuuteen. Työllisyyttä edistävät palvelu-uudistukset tulevat syksyllä eduskuntaan ja lievittävät kohtaanto-ongelmia juuri oikea-aikaisesti. Samoin työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen etenee.
 
Jatkossa huomio onkin siirrettävä etuuksien uudistamiseen. Budjettiriihessä hallitus jatkaa työllisyystoimia, joilla tavoitellaan vielä 110 miljoonan euron vaikutusta julkiseen talouteen. Tämä siis aiemman 450 miljoonan euron lisäksi.
 
Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta antaa mietinnössään tuen sekä kehysmenettelylle kansallisesti, että Euroopan unionin vastuullisen talouspolitiikan pelisäännöille. Kiitos siitä.

Molemmat tukevat pitkäjänteisyyttä ja tulevien sukupolvien oikeuksia. Me päättäjät tarvitsemme näitä ohjenuoria kunkin ajan ristipaineissa. Nyt paineita on tuonut Korona-pandemia.
 
Valtiovarainvaliokunta ehdottaa kansallisen kehysmenettelyn uskottavuutta palauttavaa arviointia.  Valtiovarainministeriö käynnistää valmistelun syksyllä. Julkisen talouden ohjauksen mekanismeista ja kehittämistarpeista on käyttävä perusteellinen keskustelu ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Korostan että kyse ei ole vain kehystekniikasta. Pääasia on poliittinen sitoutuminen Suomen julkisen talouden uskottavuutta vahvistaviin pelisääntöihin.  

Samat haasteet ovat edessä myös Euroopan unionissa, jossa finanssipolitiikan pelisäännöt jäivät tauolle koronapandemian aikana. Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
 
Valiokunta tukee mietinnössään sitä, että Suomessa näitä sääntöjä noudatetaan ja että Euroopan unionissa palataan normaaliin. Tämä on tärkeä tuki työlleni Euroopan valtiovarainministereiden neuvostossa. EU:n omia varoja koskevassa mietinnössä eduskunta velvoitti hallitusta tekemään yhteistyötä saman mielisten EU-maiden kanssa. Otan tästä osviittaa syksyn kokouksiin.

Alijäämätavoitteeseen olemme Suomessa pääsemässä vuonna 2022, mutta korona-aikana kasvaneen velkasuhteen kanssa meillä on töitä. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia, kasvun vauhditusta ja julkisten palveluiden tuottavuuden vahvistamista minimissään 2-2,5 miljardilla. Tutkimus- ja kehityspanostusten lisärahoitus mukaan lukien, tarvitaan noin neljän miljardin verran uudistuksia.
 
Uudistuksiin palataan tulevissa budjetti- ja kehysriihissä. Ja vielä kunnianhimoisempia tavoitteita peräävälle Kokoomukselle sanoisin, että kyllä tässä töitä riittää tämän vuosikymmenen seuraavillekin hallituksille!

Hyvät edustajat,

Korona-aikana pystyimme eduskunnassa yhteistyöhön yli hallitus-oppositio rajojen. Myös koronan jälkeisen ajan Suomen uudistamisessa tarvitsemme yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta. Luottamus sekä vuoropuhelu yli erilaisten rajojen on Suomen vahvuus ja sitä on hyödynnettävä myös koronan jälkeisessä ajassa.

 
Sivun alkuun