Valtiovarainministeri Purra lisätalousarvioesityksestä: Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eduskunnalle torstaina 17. lokakuuta hallituksen kolmannen lisätalousarvioesityksen. Ministeri Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan, ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.

"Paremmat ajat ovat edessämme. Eräät ennustelaitokset povaavat ensi vuodelle jopa kahden prosentin talouskasvua. Se olisi loistava uutinen kitukasvuisessa Suomessa. Loppuvuosi näyttää meille selviä elpymisen merkkejä. Tällä on vaikutuksensa työmarkkinoille."
 
"Julkisen talouden alijäämät supistuvat, kun automaattiset, suhdanneperustaiset menot pienentyvät ja verotulot kasvavat. Korkotason lasku näkyy viiveellä valtion korkomenoissakin. Laskeva korkotaso vapauttaa perheille rahaa muuhun kulutukseen, mikä tukee myös osaltaan kotimaista kysyntää. Työttömyyskin alenee, toivon mukaan, vaikkakin verkkaisesti. Näkymät ovat siis varovaisen optimistisia, ja tunnelin päässä näkyy todella jo valoa." 

Linja on vain lievästi elvyttävä

Hallitus ei ole lähtenyt viime talven matalasuhdanteessa tekemään voimakkaita elvyttämistoimia, kertoo Purra.

"Esimerkiksi rakennusalalla on edelleen nollakorkotason luoman rakennuskuplan oikaisutarvetta, rakennettuja uusia asuntoja on edelleen tuhansittain myymättä. Hintojen laskiessa asunnot kyllä menevät aikanaan kaupaksi. Annetaan markkinatalouden toimia." 

"Talouspolitiikan linja on kuitenkin kokonaisuutena kuluvalla vuodella edelleen lievästi elvyttävä. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä, kun alijäämä valtiontaloudessa on mittava. Suuret investointihankkeet esimerkiksi tiestöön ja raiteisiin tukevat kasvua. Sopeutamme käyttötaloutta ja teemme investointeja – aivan kuten pitääkin. Hallitus antaa eduskunnalle nyt kolmannen lisätalousarvioesityksen kuluvalle vuodelle."

Budjettitalouden tasapaino paranee

Taloudellinen piristyminen loppuvuonna näkyy kolmannessa lisätalousarvioesityksessä myös siten, että esitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla. Esitys lisää tuloja 525 miljoonalla ja vähentää menoja 442 miljoonalla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa, ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa. 

"Alijäämän supistuminen on hyvä alku, ja toivottavasti rakenteelliset uudistukset vauhdittavat edelleen talouskasvua ja verotulojen kasvua tulevina vuosina. Hallituksen työ kantaa hedelmää, ja olemme menossa oikeaan suuntaan", kertoo Purra.

Valtio keskittää vähäisiä resurssejaan turvallisuuteen

Lisätalousarvioesityksessä näkyy vahvasti geopoliittinen tilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö. 

"Valtion tulee keskittää vähiä resurssejaan kansalaisten turvallisuuteen", sanoo Purra. 

"Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisämäärärahoja ja valtuuksia muun muassa Ukrainalle annetun tuen korvaamiseen, Naton rauhanajan tehtäviin sekä johtamisen, tiedustelun ja sotilaallisen tilannekuvan Nato-integrointiin ja yhteensovittamiseen. Lisäyksiä kohdennetaan myös esimerkiksi Rajavartiolaitokselle sekä viisi miljoonaa euroa suojelupoliisille. Suojelupoliisin rahoitusvajeeseen tullaan palaamaan vielä täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä."

"Yhtenä yksityiskohtana haluan nostaa esille Suomen Meripelastusseuralle ehdotettua miljoonan euron avustusta meripelastusveneiden hankintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Meripelastusseura tekee arvokasta työtä ja vapauttaa muun muassa Rajavartiolaitoksen resursseja. Venekalusto on vanhaa, ja korjausvelkaa on syntynyt. Hallitus tarkastelee myös Meripelastusseuran korvausinvestointirahoituskysymystä tarkemmin myöhemmin", kertoo Purra.

"Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen", sanoo Purra.

"Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 24 ja 25 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien UKR 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 277,2 miljoonalla eurolla vuosille 2028–2032 ajoittuviin hankintoihin. Lisäksi ehdotetaan 4,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannusten kattamiseen."

Lisätietoja: 
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi