Valtiovarainministeriön oman hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2021
Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä 18,5 miljardia euroa, joka on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin EU-jäsenmaksun määrärahan kasvusta.
Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 50 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 28 prosenttia, EU-maksujen 12 prosenttia, energiaverotuen 1,5 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 2 prosenttia. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 5 prosenttia.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin valtiovarainministeriö ehdottaa yhteensä 625 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 14,5 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 26 miljoonaa euroa arviomäärärahoja.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle valtiovarainministeriö ehdottaa 53 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnassa ja keskuskirjanpidossa. Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 350 miljoonaa euroa investointien painottuessa perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon valtiovarainministeriö ehdottaa yhteensä 112 miljoonaa euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 50,5 miljoonaa euroa sekä Tilastokeskuksen toimintamenot 51 miljoonaa euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,8 miljoonaa euroa.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 59,4 miljoonaa euroa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin valtiovarainministeriö ehdottaa 5,2 miljardia euroa, joka on 49 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.
Kuntien rahoitus
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,4 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,3 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 166 miljoonaa euroa. Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä palautetaan valtionosuuksiin 30 miljoonaa euroa.
Kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa, jolloin valtionosuuden harkinnanvaraiseen korotukseen on käytettävissä yhteensä 20 milj. euroa vuonna 2021. Määrärahan kasvu johtuu lisäksi vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen muutokseen liittyvästä valtionosuuden lisäyksestä sekä muista hallitusohjelman mukaisista uudistuksista. Vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 13,7 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 1,8 miljardia euroa, joka on 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vähennykseen vaikuttaa vuonna 2020 maksetun kuntien verotulojen viivästymisestä aiheutuneen kompensaation vähennys 572 miljoonaa euroa ja kompensaation lisäys 163 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Koronakriisin kunnille aiheuttamien vaikutusten tarkentuessa kunnille suunnattujen tukitoimien kokonaisuutta voidaan täydentää talousarvioprosessin yhteydessä.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen valtiovarainministeriö ehdottaa 2,2 miljardia euroa, joka on 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Arvio Suomen maksuosuudesta perustuu komission ehdotukseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) maksumäärärahojen tasosta. Suomen osuus koostuu todennäköisesti arvonlisäveropohjaisesta ja bruttokansantuloon perustuvasta jäsenmaksuosuudesta. Mahdollisista uusista EU:n talousarvion rahoituslähteistä eli omista varoista ja mahdollisista maksukorjauksista sovitaan vasta, kun EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen kytkeytyvästä uudesta omien varojen päätöksestä saavutetaan lopullinen neuvottelutulos. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli nykyisin käytännössä tullit eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.
Lisätietoja:
talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan.holmberg(at)vm.fi
Kuntien rahoitus:
ylijohtaja Jani Pitkäniemi, puh. 02955 30494, jani.pitkaniemi(at)vm.fi