Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Digitalisaatiosta apua sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 15.11.2022 10.47
Kolumni
kuvituskuva

Sosiaaliturvan digitalisaatio edellyttää sekä rakenteellista uudistamista, että kansallista strategiaa ja sen toimeenpanoon sitoutumista. Parhaimmillaan digitalisaation avulla tuodaan helpotusta yhteen sosiaaliturvauudistuksen kiperimmistä kysymyksistä: miten suomalaista sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa?

Edellinen sosiaaliturvauudistuksen digitalisaatiota koskeva blogikirjoitus julkaistiin noin vuosi sitten. Kirjoituksen aiheena oli sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuus, jonka todettiin liittyvän erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonvälityksen puutteisiin. Nyt kun sosiaaliturvakomitean välimietintö on työn alla, on hyvä aika palata aiheeseen ja hahmotella ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rakenteellista uudistamista

Viime kädessä viranomaisten välisen yhteistyön edellytykset syntyvät laissa määriteltyjen viranomaistehtävien ja niitä toteuttavien strategioiden kautta. On siis kysyttävä, onko viranomaisten tehtävissä ja strategioissa huomioitu riittävällä tavalla sosiaaliturvajärjestelmän muodostama kokonaisuus ja sen tavoitteet? Tästä seuraa myös ilmeinen jatkokysymys: onko sosiaaliturvajärjestelmän muodostamalle kokonaisuudelle asetettu selkeitä ja toimintaa ohjaavia tavoitteita?

Yksi vastaus näihin kysymyksiin löytyy sosiaaliturvakomitean palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista koskevasta ongelmaraportista (s. 78). Keskeinen ongelma on se, että palvelujen ja etuuksien toimeenpano on harvoin samojen viranomaisten tai toimijoiden tehtävänä, jolloin organisaatiot katsovat asiaa helposti kukin omasta näkökulmastaan. 


Toimeenpanon kehittäminen kannattaakin aloittaa toimijoille yhteisten tavoitteiden asettamisesta. Ratkaistavaksi jää kuitenkin se, että tällä hetkellä millään viranomaistoimijalla ei ole toimivaltaa tällaisten tavoitteiden asettamiseksi. Tavoitteet koskisivat erilaisia itsenäisesti toimivia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia ja muita toimijoita, joten asia ei ole myöskään lainsäädännöllisesti yksinkertainen.

Vaihtoehtojen selkeyttämiseksi tulisi käynnistää selvitys siitä, minkälaisia toimintatapoja yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on mahdollista luoda ja minkälaisia viranomaisrooleja nämä edellyttäisivät. Tästä syystä sosiaaliturvakomitean välimietintöön on esitetty lisättäväksi seuraava ehdotus:

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä muiden ministeriöiden kanssa sosiaaliturvan toimeenpanon ja tiedonhallinnan ohjauksen edellyttämät lainsäädännön kehittämistarpeet sekä niiden toteuttamisen vaihtoehdot. Selvityksen pohjalta ministeriö valmistelee säädökset ja niiden toimeenpanon edellyttämät toimenpiteet.

Strategia sosiaaliturvan digitalisaation edistämiseksi

Rakenteellisen uudistamisen lisäksi on syytä käynnistää yhteinen pitkän aikavälin strateginen suunnittelu sosiaaliturvan digitalisaation edistämiseksi. Osana sosiaaliturvakomitean työtä vuosina 2021 ja 2022 on tehty asiantuntijatason yhteistyötä nykyisten ongelmien ja mahdollisten ratkaisujen tunnistamiseksi. Syntynyt tietopohja antaa hyvät edellytykset edetä virallisempaan yhteistyöhön ja valtakunnallisen digitaalisen tavoitetilan määrittelyyn.

Valtakunnallisessa tavoitetilassa tulisi ottaa selkeästi kantaa ainakin kolmeen asiaan.

Ensinnäkin tulisi kuvata se, miten sähköistä asiointia kehitetään pitkällä aikavälillä kohti elämäntilannelähtöisyyttä. Eli miten nykyisistä yksittäisen viranomaisen tehtäviin perustuvista asiointipalveluista siirrytään asiakkaan kokonaistilanteen huomioiviin palveluihin. Jo tehdyn selvitystyön perusteella tätä voitaisiin edistää esimerkiksi seuraavilla konkreettisilla toimilla:

  • Luodaan kansallinen digitaalinen identiteetti, joka mahdollistaa kertakirjautumisen kaikkiin palveluihin sekä omien tietojen, todistusten, lausuntojen tai muiden asiakirjojen sähköisen luovuttamisen sosiaaliturvan toimeenpanijoiden käyttöön.
  • Kehitetään digitaalista ohjausta ja neuvontaa, jonka avulla asukas voi arvioida omaa tilannettaan ja saa tietoa siihen sopivista palveluista tai etuuksista sekä mahdollisuuden olla yhteydessä niitä tarjoavien viranomaisten kanssa.
  • Tarjotaan asukkaalle koottu näkymä omiin etuuksiin ja palveluihin, joka tuottaa herätteitä silloin kun toimenpiteitä vaaditaan ja mahdollistaa vuorovaikutuksen omaa asiaa hoitavien ammattilaisten kanssa.

Toisena asiana tavoitetilan tulee kuvata tavat, joilla edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen sujuvaa vaihtoa. Konkreettisten ratkaisujen tasolla ammattilaiset hyötyisivät pitkälti samoista asioista kuin asiakkaatkin. Myös ammattilainen tarvitsee oman tehtävänsä kannalta riittävän kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta, digitaalista tukea asiakkaan ohjaamiseen sekä välineen, joka mahdollistaa joustavan yhteydenpidon muiden viranomaisten kanssa. Tähän liittyviä ratkaisuja on konkretisoitu pidemmälle osana etuus- ja palvelupolkujen yhteensovittamista koskevia ehdotuksia. Niiden käsittely jää kuitenkin tulevien kirjoitusten aiheiksi.

Kolmas kuvattava kokonaisuus liittyy tietoon perustuvaan johtamiseen. Pitkällä aikavälillä tulisi tavoitella tilannetta, jossa sosiaaliturvaetuuksien ja niihin liittyvien palvelujen käytöstä syntyisi yhtenäinen tietopohja, joka mahdollistaisi järjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi etuus- ja palveluprosesseissa syntyvän tiedon yhtenäistämistä ja lainsäädännöllisen pohjan luomista, joka mahdollistaa tiedon koostamisen johtamisen tarkoituksiin.

Näiden suuntaviivojen mukainen eteneminen tulevalla hallituskaudella käynnistäisi kehityksen kohti tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa sosiaaliturvaa.

Markku Heinäsenaho
erityisasiantuntija, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Tämä kirjoitus käsittelee digitalisaatiota koskevia ehdotuksia, jotka on tuotettu osana sosiaaliturvakomitean välimietinnön virkavalmistelua. Ehdotusten tarkoituksena on hahmottaa suuntaviivat laajojen digitalisaatiota edistävien rakenteellisten uudistusten tekemiselle. Sosiaaliturvajärjestelmän todellinen digitalisaatio edellyttää lainsäädännön, viranomaisten yhteistyömallien ja tietojärjestelmien synkronoitua kehittämistä.  

  • Sosiaaliturvan digitalisaation lähtökohdat (Kolumni 20.8.2021) https://stm.fi/-/sosiaaliturvan-digitalisaation-lahtokohdat
 
Sivun alkuun