Kela-korvaukset nousivat vuoden alussa hoitojonojen purkamiseksi

Lääkärikäyntien kela-korvaukset nousivat vuoden alusta alkaen. Orpon hallituksen tavoitteena on lyhentää hoitojonoja, helpottaa hyvinvointialueiden taakkaa ja ennen kaikkea nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Väestön ikääntymisen ja koronapandemian jättämän hoitovelan myötä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu ennen kokematon paine. Hoitojonot ja odotusajat ovat paikoin kohtuuttoman pitkiä ja palveluihin pääsy on vaikeutunut. Hoitajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja muista ammattilaisista on pulaa koko maassa.

Sote-palveluiden ongelmiin ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Siksi hallitus pyrkii ratkomaan ongelmaa monin keinoin.

Nopeana toimenpiteenä hallitus korotti Kela-korvauksia tuntuvasti vuoden alusta alkaen. Vuodenvaihteessa yleis- ja erikoislääkärin Kela-korvaustaksa nousivat 8 eurosta 30 euroon läsnävastaanotoilla ja 25 euroon videovastaanotoilla. Hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa nousi 15,50 eurosta 30 euroon. Psykiatrien vastaanottojen korvaustaksat nousivat 30–40 euroon riippuen vastaanoton pituudesta. Myös psykoterapioiden korvaustaksoja nostettiin.

Hallituskauden aikana Kela-korvauksiin ohjataan yhteensä 500 miljoonaa euroa lisärahaa. Kyse on merkittävästä panostuksesta suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kun osa ihmisistä siirtyy Kela-korvausten korotuksen myötä yksityisten terveyspalveluiden asiakkaiksi, hoitojonot ja odotusajat helpottavat julkisella puolella. Kaikkein eniten julkisen terveydenhuollon hoitojonojen purkamisesta hyötyvät ne ihmiset, joille julkiset terveyspalvelut ovat ainoa vaihtoehto.

Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää, Kela-korvauksista hyötyy merkittävä osa suomalaisista. Korvauksia sai vuonna 2022 yhteensä 2,3 miljoonaa suomalaista eli hieman yli 40 prosenttia väestöstä.

Miksi hoitojonoja puretaan juuri Kela-korvauksia nostamalla?

Hallitusneuvotteluissa pyrittiin löytämään mahdollisimman nopea ja hoitoa tarvitsevien näkökulmasta mahdollisimman vaikuttava keino hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Siksi päädyimme Kela-korvausten nostamiseen. Valmistelun aikana on esitetty myös kritiikkiä, miksi rahoja ei anneta mieluummin suoraan hyvinvointialueille. Syitä tähän on ainakin kaksi. 

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei suoraan taivu vastaamaan nopeaan hoitojonojen purkuun. Toinen – ja suomalaisten hoitoon pääsyn näkökulmasta vielä keskeisempi – syy on se, että ensi vuoden budjettiin varatulla 65,3 miljoonalla eurolla tuskin olisi yhtä näkyvää ja konkreettista vaikutusta hoitojonoihin, mikäli rahoitus olisi ohjattu hyvinvointialueille. Siksi muiden keinojen ohella on tärkeää pikemminkin helpottaa hyvinvointialueille kohdistuvaa painetta ja tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla on jokaisen suomalaisen näkökulmasta suurin mahdollinen hyöty.

Valmistelussa uusi Kela-korvausmalli

Nyt tehtävät korotukset tulevat olemaan voimassa tässä muodossaan vuoden. Parhaillaan valmistellaan uutta, entistä parempaa Kela-korvausmallia. Työryhmän työ on ajoitettu niin, että uusi Kela-korvausmalli tulisi voimaan vuoden 2025 alusta.

Olemme alusta asti pitäneet edellytyksenä, että hyöty Kela-korvausten noususta kuuluu asiakkaille. Siksi uuden Kela-korvausmallin valmistelun yksi lähtökohta on varmistaa, ettei Kela-korvausten nousu valu yksityislääkärien vastaanottojen korkeampiin hintoihin. Lisäksi Kela seuraa hintoja ja on luvannut julkistaa sovelluksen, jossa kuka tahansa pääsee helposti vertailemaan hintoja.

Myös lasten ja nuorten neuropsykiatrista kuntoutusta vahvistetaan

Vuoden alussa myös neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten harkinnanvarainen Kela-kuntoutus saa lisärahoitusta. Hallitusohjelmassa kuntoutukseen varattiin 20 miljoonan euroa. Budjettiriihessä hallitus kasvatti rahoitusta vielä 5 miljoonalla eurolla, jolloin lisärahoitus on yhteensä 25 miljoonaa euroa.

Lisäraha tulee todella tarpeeseen. Sen ansiosta kuntoutusta voidaan järjestää nykyistä useammalle lapselle ja nuorelle, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, esimerkiksi ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Tuen ja kuntoutuksen tarve on kasvanut. Moni perhe on jäänyt arjessaan liian yksin. Tämä huoli on kuultu.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin, heidän perheidensä tukeen, oireiden nopeaan diagnosointiin ja avun piiriin pääsyyn.

Sanni Grahn-Laasonen

Sosiaaliturvaministeri