STM valtioneuvoston istunnossa 21.12.2023
Tänään 21.12.2023 valtioneuvoston istunnon päätökset sosiaali- ja terveysministeriön osalta on koottu tähän tiedotteeseen.
Yleiseen asumistukeen muutoksia
Yleisestä asumistuesta annetun lain muutokset koskevat tuen korvausprosentin alentamista, tukeen vaikuttavien tulojen vaikutuksen kiristämistä, ansiotulovähennyksen poistoa sekä omistusasumisen tukemisen poistoa. Esitys tasapainottaa valtion taloutta vuositasolla 308 miljoonalla eurolla ja hillitsee asumistukimenojen voimakasta kasvua.
Jatkossa omistusasuntoon ei voi saada asumistukea. Lisäksi asumistuen korvausprosentti laskee 70 prosenttiin ja työtulot otetaan kokonaismääräisesti huomioon asumistukea määrättäessä, eli 300 euron suojaosasta luovutaan.
Helsinki yhdistetään samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa.
Perusomavastuuta määriteltäessä alarajan ylittävistä tuloista otetaan jatkossa huomioon 50 prosenttia. Lisäksi perusomavastuuosuuden määräytymiseen vaikuttavia aikuisen ja lapsen kertoimia muutetaan niin, että lapsiperheiden perusomavastuu muodostuu hieman pienemmäksi ja perhe saa hieman suurempaa tukea.
Laki on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.4.2024. Muutos vaikuttaa ruokakunnan asumistukeen, kun asumistuki tarkistetaan seuraavan kerran tai kun tukea myönnetään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea. Omistusasuntoihin maksettavien tukien lakkautus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 21.12.2023 ja presidentin on tarkoitus vahvistaa laki torstaina 21.12.2023.
Lisätietoja:
osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
neuvotteleva virkamies Mikko Horko, p. 0295 163 344, [email protected]
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109, [email protected]
Työnantajan luettelonpitovelvollisuus laajenee kattamaan lisääntymiselle vaaralliset tekijät ja niille altistuvat työntekijät
Hallitus esittää muutoksia lakiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020, ASA-laki). Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta koskevan direktiivin muutos.
Esityksen mukaan lain soveltamisala laajenisi kattamaan myös lisääntymiselle vaaralliset tekijät ja niille altistuvat työntekijät. Työnantaja säilyttäisi kyseiset tiedot viisi vuotta viimeisen tiedon merkitsemisestä luetteloon. Tiedot työntekijöiden altistumisista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville tekijöille ilmoitettaisiin edelleen kansalliseen Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin.
Laki tulisi voimaan 1.4.2024.
Lisätietoja
lakimies Katja Danner, p. 0295 163 392, [email protected]
neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski, p. 0295 163 565, [email protected]
Toimeentulotuesta annettu laki muuttuu 1.4.2024
Valtioneuvosto on tänään 21.12. istunnossaan hyväksynyt hallituksen esityksen toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta. Nyt vahvistettavan lakimuutoksen myötä toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista säädetään jatkossa lain ja asetuksen tasolla.
Tilanteessa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän (niin sanotun asumisnormin), hakijalla on kolme kuukautta aikaa etsiä edullisempaa asuntoa. Määräajan jälkeenkin hakija voi jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan, mutta asumismenot hyväksytään vain asumisnormin mukaisina.
Hakijaa ei ohjattaisi hankkimaan edullisempaa asuntoa ja asumismenot huomioitaisiin täysimääräisinä, jos hakijalla on laissa määritelty erityinen peruste asumiseen nykyisessä asunnossaan. Laissa määriteltyjä erityisiä perusteita olisivat esimerkiksi lapsen erityistarpeet ja hakijan tai hänen perheenjäsenensä heikko terveydentila, muutoin alentunut toimintakyky ja korkea ikä. Myös asunnon etsimisen määräaikaa pidennetään, jos hakijalla on vakava ohimenevä kriisitilanne tai erityisiä vaikeuksia löytää edullisempi asunto aktiivisesta asunnonhausta huolimatta taikka muu perusteltu syy.
Lakiin sisältyy asetuksenantovaltuus, jonka mukaan tarpeellisen suuruisena pidetyistä asumismenoista säädetään tarkemmin asetuksessa, joka annetaan erikseen. Muutoksen myötä asumismenojen huomioiminen toimeentulotuessa selkeytyy ja samalla saavutetaan säästöjä ja myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen liittyviin kannusteisiin.
Presidentti vahvistaa lain ja se tulee voimaan 1.4.2024.
Lisätietoja :
Sakari Rokkanen, sosiaaliturvaministerin erityisavustaja [email protected] p. 0295 163 109
Ritva Liukonen, erityisasiantuntija, [email protected] p.0295 163 278
Kelan kuntoutusrahan vähimmäismäärää ja laskukaavaa muutetaan
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin tehdään muutoksia kuntoutusjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja etuusmenojen vähentämiseksi. Muutokset alentavat valtion rahoittamia etuusmenoja noin 27 miljoonalla eurolla.
Kelan maksaman nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa lasketaan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle. Jatkossa Kelan kuntoutusrahassa olisi vain yksi vähimmäismäärä, sekä vain yksi laskukaava vähimmäismäärän ylittäville kuntoutusrahoille.
Valtioneuvosto tulee seuraamaan muutosten vaikutusta lasten, nuorten ja työelämään kiinnittymättömien henkilöiden toimeentuloon, kuntoutukseen osallistumiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen.
Laki tulee voimaan 1.1.2024. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 21.12.2023 ja presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 22.12.2023.
Lisätietoja
hallitussihteeri Pekka Paaermaa, 0295 163 004, [email protected]
johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155, [email protected]