Luomuohjelma on tukenut sektorin kehittymistä - lisäpanostuksia tarvitaan
Hallituksen luomualan kehittämisohjelma on onnistunut nostamaan luomun näkyvyyttä sekä tiivistänyt toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi se on antanut toimijoille uskoa ja rohkeutta tarttua luomutuotantoon. Luomualan tulevaisuus näyttää positiiviselta, vaikka haasteitakin on. Luomalan kehittämisohjelmalla on edellytykset ja mahdollisuudet tukea luomualan kehittämistä tulevaisuudessakin, mutta kehittäminen vaatii myös euromääräisiä panostuksia sekä sidosryhmien laajaa osallistamista luomualan yhteiseen kehittämiseen, toteaa vastavalmistunut arviointi.
Luomuohjelman arvioinnin tilasi maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteuttivat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval Ay. Arviointi toteutettiin kesä – syyskuussa 2018. Arviointi perustui dokumentti- ja tilastoaineistoon, haastatteluihin, luomualan toimijoille suunnattuun kyselyyn sekä alueellisiin työpajoihin.
Luomuohjelmalla suunnataan resursseja luomutuotannon kasvattamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi
Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi nostettiin lähi- ja luomuruuan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Sitä tukemaan valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013 periaatepäätöksen ”Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020”. Tämän kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luomutuotantoa, monipuolistaa kotimaisten luomutuotteiden valikoimaa sekä parantaa luomuruoan saatavuutta vähittäiskaupoissa ja ammattikeittiöissä. Lisäksi kehittämisohjelmalla pyritään siihen, että vuoteen 2020 mennessä viidennes Suomen viljelyalasta on luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa ja viidennes ammattikeittiöiden hankinnoista on luomua.
Ohjelman tavoitteita edistetään valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa niiden mukaisia käytettävissä olevia voimavaroja kohdentamalla. Tärkein luomualan kehittämisen väline on EU:n osarahoittama maaseutuohjelma. Luonnonmukaista viljelyä tuetaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmien kautta yhteensä 330,5 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014-2020. Lisäksi muiden maaseutuohjelman toimenpiteiden kautta (mm. neuvonta, investoinnit, hankkeet) voidaan tukea luonnonmukaisen tuotannon ja jalostuksen kehittymistä joko suoraan tai välillisesti. Lisäksi lähiruoka- ja luomuohjelmien toteuttamiseen oli vuosina 2012–2015 käytettävissä vuosittain noin puolitoista miljoonaa euroa.
Luomun tuotanto ja kulutus kasvavat Suomessa
Luomuviljelty peltoala on kasvanut vajaan prosentin vuosivauhtia viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2018 luomuviljeltyä peltoalaa Suomessa on 12,8 % kaikesta viljelysmaasta. Luomualasta yli puolet on nurmea. Luomuviljasadot ovat pääosin kasvaneet viime vuosina. Tärkein luomuvilja on kaura, jonka sato on noin puolet kaikesta Suomessa tuotetusta luomuviljasta. Luomun osuus on vajaa kolme prosenttia koko Suomen viljantuotannosta.
Luomupuutarha- ja perunantuotanto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Tärkeimmät tuotantosuunnat luomukotieläintuotannossa ovat naudanliha ja maito. Luomussa on kaikista Suomen emolehmistä noin 35 %, lampaista 15,7%, munivista kanoista 6,2% ja lypsylehmistä 3,4%. Mustikka, puolukka ja lakka ovat tärkeimmät luomukeruutuotteet. Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli 2,3 % vuonna 2017. Vuonna 2017 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 309 miljoonalla eurolla, missä oli kasvua edellisvuoteen nähden 13 %. Luomulla on suurin markkinaosuus omassa tuoteryhmässään munissa ja kasviöljyissä. Päivittäistavarakaupoissa luomumyyntiä on eniten hedelmissä, maidossa ja muissa nestemäisissä maitotuotteissa sekä vihanneksissa. Ammattikeittiöissä luomun osuus on kasvanut viime vuosina. Ammattikeittiöissä luomuna käytetään yleisimmin viljatuotteita, vihanneksia ja kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja.
Luomun käyttäjiä on Suomessa kaksi miljoonaa. Säännöllisesti luomua käyttävien aikuisten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010. Yli puolet luomua säännöllisesti käyttävistä on aktiivikäyttäjiä, jotka syövät luomutuotteita ainakin viikoittain. Aktiivisimpia luomun käyttäjiä ovat 30–40-vuotiaat naiset ja lapsiperheet, mutta myös miesten osuus on kasvanut.
Luomuelintarvikkeita valmistavien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin viidenneksellä. Vuonna 2017 Suomessa oli 742 luomuelintarvikkeita valmistavaa yritystä.
Luomuohjelma on kehittänyt yhteistyötä ja vienyt alaa eteenpäin
Luomualan kehittämisohjelma on onnistunut kehittämään yhteistyötä luomualan toimijoiden kanssa. Ohjelma on tarjonnut toimijoille rahoitusta esimerkiksi hankkeiden muodossa ja edistänyt luomun lisäämiseen tähtäävää viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä.
Ohjelma on onnistunut viestintä- ja tiedotushankkeissa, kampanjoissa ja kuluttajien tietoisuuden lisäämisessä. Ohjelman selkeät tavoitteet ovat tukeneet tiedonvälitys- ja viestintätyötä eri alueilla ja toimijoiden kesken.
Ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta niiden osalta on menty myönteiseen suuntaan, sillä mm. luomupeltoalaa ja kotieläintuotantoa on saatu lisättyä. Myös luomuelintarvikkeita valmistavien yritysten määrä, luomun käyttö ammattikeittiöissä sekä luomukeruualue ovat kasvaneet ohjelman toteutusaikana. Sen sijaan luomuvalkuaisrehun omavaraisuusasteen nostamisessa, luomun käytössä ammattikeittiöissä sekä keräilyn ja jakelun kehittämisessä yritysten yhteistyön avulla ohjelma on onnistunut hieman heikommin.
Luomuohjelma uusittava yhteistyössä sidosryhmien kanssa, pullonkaulat huomioitava
Suomen puhdas kasvuympäristö tarjoaa ainutlaatuisen vahvuuden luomutuotannolle, erityisesti kansainvälisesti kysyttyjen luomukeruutuotteiden kohdalla. Lisäksi luomutoimijoiden tiivis verkosto kannattelee sektoria ja sen kehittymistä. Luomun toimitusketjun useassa kohdassa (tutkimus, tuotanto, valvonta, jalostus, markkinointi, ammattikeittiöt, vienti) on kuitenkin pullonkauloja, joihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Maa- ja metsätalousministeriön tulisi myös tulevaisuudessa koordinoida luomualan kehittämisohjemaa, jonka tulisi pureutua paremmin tunnistettuihin pullonkauloihin sekä linkittää luomualan tutkimus, koulutus ja osaamisen kehittäminen ja vienti tiukemmin luomuohjelmaan. Luomuohjelma tulisi laatia laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ohjelman tulisi sisältää toimenpiteitä jalostukseen sekä luomutuotteiden käytön lisäämiseen ammattikeittiöissä sekä selkeitä tavoitteita tuotantomäärille ja jalostusasteen nousulle, sillä tuotantomäärien kasvun myötä jalostukseen ja vientiin liittyviä pullonkauloja saadaan vähennettyä. Luomuohjelmalla tulisi olla oma budjetti. Luomuvalvonnan kehittämiseen ja laadunvarmentamiseen tulee kiinnittää erityishuomiota perustettavassa Ruokavirastossa.
Lisätietoja:
maatalousylitarkastaja Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 5162373, leena.seppa(at)mmm.fi arvioitsija Sari Rannanpää, MDI, puh. 050 523 6872 sari.rannanpaa(at)mdi.fi