Metsäneuvosto keskusteli tulevan komission työohjelmasta, tiestön kunnosta ja alueellisten metsäohjelmien valmistelusta

Kansallinen metsäneuvosto syvensi tiistaina 15.10. pidetyssä kokouksessaan keskustelua metsäasioihin liittyvästä EU-vaikuttamisesta. Lisäksi metsäalan yhteistyöfoorumia puhuttivat erityisesti yksityisteiden kunto ja alueellisten metsäohjelmien laatiminen. Kokouksen jälkeen metsäneuvosto tutustui metsäteollisuuteen ja uudistavaan metsätalouteen Lohjalla.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah aloitti kotimaan metsäpolitiikan ajankohtaiskatsauksensa Metsähallituksen omistajapoliittisilla linjauksilla, jotka hyväksyttiin viime viikolla. 

”Omistajapolitiikka pohjautuu Metsähallituksen perustehtäviin ja myös hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Pääperiaatteena toiminnassa on edelleen valtion maiden ja vesien kestävä käyttö, hoito ja suojelu”, ministeri Essayah painotti.

Lajiensuojelun ja metsienkäytön yhteensovittamisesta on hiljattain keskusteltu MMM:n ja YM:n kansliapäälliköiden koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa sekä eduskunnan ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokuntien 8.10. järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa.

Kummassakin tilaisuudessa nostettiin esille, että muun muassa lajitiedon saatavuudessa ja ajantasaisuudessa, tietojärjestelmissä ja yhtenäisessä viranomaisohjeistuksessa on parannettavaa. Ministeri totesi myös, että ennallistamisasetukseen perustuvan kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistynyt ja sidosryhmiä tullaan osallistamaan laajasti. 

Euroopan unionin asioista merkittävä uutinen saatiin reilu viikko sitten, kun komissio ilmoitti lykkäävänsä metsäkatoasetuksen toimeenpanon alkamista. 

”Suomi on tuonut esille, että asetuksen maailmanlaajuiset tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toteutuksen kannalta kyse on hyvin haasteellisesta kokonaisuudesta. Soveltamisajan siirtäminen on tarpeellinen jousto metsäkatoasetuksen täytäntöönpanossa”, ministeri totesi.

Metsiin liittyvä vaikuttamistyö on jatkunut aktiivisena sekä Euroopan unionissa että muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä esimerkkeinä ministeri mainitsi For Forest+ -ryhmän laajaa tukea saaneen aloitteen, joka koski metsien monitorointiasetuksen jatkotyötä. Viime viikolla For Forest+ -ryhmä vieraili Strasbourgissa, jossa ministeri Essayah tapasi laajan joukon sekä suomalaisia että muiden jäsenmaiden europarlamentaarikkoja. 

Metsiin liittyvää eurooppalaista yhteistyötä tiivistetään myös Forest Europe -ministerikonferenssin yhteydessä. Lokakuun alun kokouksessa päätettiin perustaa metsiin kohdistuvien riskien ennakointiin ja hallintaan keskittyvä toimielin.

Komission työohjelmasta konkretiaa tulevaan

EU-komission tulevan kauden työohjelmaa metsäsektorin kannalta avasi maatalousneuvos Ahti Hirvonen MMM:n EU-koordinaation ja kansainvälisten asioiden yksiköstä. Hirvonen totesi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin 5-vuotisohjelman olleen hyvin yleisen tason ohjelma, jossa metsiä käsitellään ilmastonmuutoksen sopeutumisen, luonnon monimuotoisuuden ja metsäpalojen torjunnan kautta. 

Hirvonen odottaa komission pääsevän aloittamaan työnsä joulukuun alussa ja komission työtä konkreettisemmin ohjaavan työohjelman toteutuksen alkavan tammikuussa. Työohjelman painoarvo on Hirvosen mukaan suuri, ja Suomi onkin vaikuttanut aktiivisesti työohjelmaan sekä poliittisella että virkamiestasolla. 

Hirvonen nosti esille myös kysymyksen suomalaisten EU-rekrytointien edistämisestä. EU-viroissa sekä paikallisina asiantuntijoina työskenteleviä suomalaisia on eläköitynyt viime vuosina niin runsaasti, että suomalaisten suhteellinen osuus on pienentynyt voimakkaasti. Keskustelussa pidettiin hyvin tärkeänä, että suomalaisia saadaan lähetettyä EU-tehtäviin.

Yksityisteiden merkitys olennainen

Vuoden aiemmissa kokouksissa spontaanisti puhuttaneeseen tiestön kuntoon perehdyttiin tarkemmin omana asiakohtanaan. Suomen tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi loi esityksessään katsauksen Suomen tieverkoston korjausvelkaan ja toi esille, että pienteiden suhteellinen merkitys tieverkoston kokonaisuudessa on kasvanut. 

Yksityisteitä on Suomessa noin 370 000 kilometriä, ja niillä on keskeinen merkitys huoltovarmuuden ja metsätalouden kannalta. Lähes 90 % puista liikkuu ensimmäiset kilometrit metsästä yksityisteitä pitkin. Tietoa yksityisteiden kunnosta on saatu Suomen metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa, jossa tarkastetaan 230 000 km yksityistiestöä ja 7200 sillan kunto. Sekä Takalammi että neuvoston jäsenet toivat esille, että yksityisteiden kunnossapitoon liittyvä osaaminen ja talkookulttuuri ovat hiipuneet. 

Suomen Metsäkeskuksen tietopalvelujohtaja Anssi Niskanen antoi tilannekatsauksen vuosien 2026−2030 alueellisten metsäohjelmien valmisteluprosessista. Alueelliset metsäohjelmat toteuttavat kansallista metsästrategiaa omalla alueellaan, jolloin metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia pyritään sovittamaan yhteen kunkin alueen lähtökohdista ja vahvuuksia hyödyntäen. 

Kokouksen jälkeen metsäneuvosto vieraili Lohjalla Sappi Kirkniemen tuotantolaitoksella sekä Metsä Groupin Nemus Futurum –vierailukeskuksessa, jossa metsäneuvoston jäsenet kuulivat uudistavan metsätalouden menetelmistä Metsä Groupilta.

Lisätietoja:
Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2150