Ministeri Essayahin puhe Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa

Hyvät viljelijät, yrittäjät, maa- ja metsätalouden ammattilaiset.  Hyvät messuvieraat ja näytteilleasettajat.  On ilo olla avaamassa tätä suomalaisen maa- ja metsätalouden tärkeänä kohtaamispaikkana tunnettua Farmari-näyttelyä Seinäjoella, Suomen ruokaprovinssissa. 

Takanani on reilu vuosi maa- ja metsätalousministerin pestissä, ja olen sen aikana useaan kertaan saanut niin kotimaassa kuin EU-pöydissä muistuttaa asioista, joiden ajattelisi olevan itsestäänselvyyksiä:  

-    Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. 
-    Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta eivät ihmisten pihoille. 
-    Maa- ja metsätalous ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua ilmastokysymyksiin. 
-    Mikä tahansa metsä ei ole hiilinielu, kasvava metsä sitoo hiiltä.
-    Ruokasektori ei ole auringonlaskun ala. 

Sanotaan, että maataloudella on huono imago. Joka kerta se tulee minulle yllätyksenä ja joka kerta se surettaa, sillä suomalainen maataloustuotanto on kestävää, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavaa. Itse ajattelen, että viljelijät ovat ruokaturvan sankareita. Niin ajattelee myös moni muu suomalainen, sillä Suomen Kuvalehden alkuvuodesta julkaisemassa Ammattien arvostus -tutkimuksessa maanviljelijä nousi korkeammalle sijalle kuin koskaan aiemmin. Onko meillä täällä alkutuotannon ammattilaisia paikalla? Kättä pystyyn. Eiköhän osoiteta, että meidän silmissämme imago on positiivinen. Annetaan yhdessä aplodit! 

Hyvät kuulijat, 

Hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana on tehty mittavia ja kipeitäkin päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi. Olemme näillä päätöksillä välttäneet EU:n alijäämämenettelyn ja suojelleet hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Olemme myös turvanneet kotimaista ruuantuotantoa ja metsäalaa. Maaseudun kehittämiseen kohdistetut säästöt onnistuttiin toteuttamaan tavalla, joka turvaa toiminnan nykyisessä laajuudessaan. Kehysriihessä, jossa hallitus päätti merkittävistä lisäsopeutustoimista, rajattiin viljelijätuet säästöjen ulkopuolelle. Näin jatkettiin hallitusneuvotteluissa valittua ruoantuotantoa turvaavaa linjaa. Lisäksi hallitus päätti 10 miljoonan euron vuosittaisesta panostuksesta biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Määrärahaa käytetään elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen. Sen käyttöä ensi vuodelle valmistellaan osana budjettiprosessia. Panostus on erittäin merkittävä, ja se on tehty, koska hallitus uskoo ruoka- ja metsäsektoriin kasvun alana. Panostukset elintarvike-alaan eivät ole olleet vain rahallisia, vaan sektori on tuotu mukaan moneen sellaiseen pöytään ja paperiin, josta se on aiemmin puuttunut. Työtä tehdään eri ministeriöiden ja koko hallituksen voimin. 

Hyvät kuulijat, 

Markkinakehitys maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa pitää tuottajia edelleen varuillaan. Etenkin viljojen hinnat heilahtelevat paljon pitkin vuotta eri alueiden tuotantonäkymien sekä turvallisuus- ja kauppapoliittisten päätösten myötä Kaikki tämä alleviivaa toimintaympäristön epävarmuutta sekä markkinoiden seurannan ja markkinariskien hallinnan tärkeyttä. Kotieläintalouden merkitys koko maataloutemme markkinatuotoille on edelleen suuri. Vuonna 2022 poikkeuksellisen pahaksi kärjistyneen markkinakriisin viimein nostama maidon ja lihojen hintataso näyttää tilastoissa kantavan edelleen kohtuullisen hyvin. Tuottajan tilillä se ei välttämättä vielä ole aiempien vuosien vahinkoa korjannut. Yleinen hintojen nousu on leikannut arvokkaampien elintarvikkeiden kysyntää. Pidämme kädet ristissä, että sää suosii sadon kasvua, kesän juhlia ja lomakautta sekä vauhdittaa maistuvan kotimaisen ruoan raaka-aineiden menekkiä. 

Tilojen määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt ja tilakoko kasvanut. Tuotannon ja maatalousmaan määrä on toistaiseksi pysynyt lähes samana. Tälläkin kehityksellä on rajansa, emmekä voi heittäytyä sen vietäväksi. Tilakoon kasvaessa kasvaa myös pääomatarve, mikä vaikuttaa sukupolvenvaihdoksiin. Toisaalta, jos tuotannon annetaan keskittyä nykyistä paljon voimakkaammin ja siirtyä merkittävästi isompiin yksiköihin, kohtaamme uudenlaisia riskejä. On varmistettava, että rakenne säilyy sellaisena, että ruoantuotantoa voidaan edelleen harjoittaa myös perheomisteisena eri puolilla maata. 

Tarvitsemme lisää sukupolvenvaihdoksia. Olen ilahtunut siitä, että tänä vuonna aloitustukia on haettu edellisiä vuosia vilkkaammin. Tämä luo uskoa tulevaan. Viime syksynä EU:n myöntämä kriisituki suunnattiin nuorille viljelijöille. Hallitusohjelman mukainen yrittäjätulovaatimuksen keventäminen on parhaillaan komission hyväksyttävänä. Kaiken keskiössä on se, että ala on kannattava. Että työstä saa korvauksen, joka on kilpailukykyinen muihin työmahdollisuuksiin verrattuna. Tuoton on mahdollistettava investoinnit, joilla tähdätään tulevaisuuteen ja siihen, että meillä on puhdasta suomalaista ruokaa jatkossakin.

Kannattavuuden parantamiseksi on jatkettava toimia alkutuottajan aseman vahvistamiseksi markkinoilla.  Elintarvikemarkkinalain ensimmäiset muutokset lähtevät eduskuntaan syksyllä. Niillä vahvistetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia. Työtä elintarvikemarkkinalain parissa jatketaan. Samoin hankintalain muutoksia työstetään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta esimerkiksi huoltovarmuusnäkökulmat huomioitaisiin jatkossa paremmin julkisissa hankinnoissa. Kannattavuutta ja kilpailukykyä haetaan myös EU-politiikan kautta. Tulevaan CAP-kauteen valmistautumisessa johtotähdeksi nostetaan niin EU-vaikuttamisessa kuin kansallisessa valmistelussa ruoantuotanto. Käytettävissä olevat varat on onnistuttava suuntaamaan entistä paremmin niin, että ne turvaavat ja vahvistavat tulevaisuuden ruoantuotantoa, erityisesti unionin laajentuessa. 

Alkuvuodesta viljelijäprotestit eri puolilla Eurooppaa saivat komission tarttumaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Suomessa sen seurauksena otetaan käyttöön viljelykiertovaatimuksen rinnalle viljelyn monipuolistaminen. Jatkossa viljelijä voi valita vapaammin, millä ehdoin täyttää hyvän maaperän tavoitetta. Lisäksi kesantovelvoite poistuu vuoden alusta. Jatkossa ekojärjestelmätoimenpiteen kautta voi koko maassa saada tukea tuottamattomista maisemapiirteistä peltoalalla. 

Viljelijöiden huolta on kuultava ja byrokratian purkua jatkettava. Eräs maatilan emäntä joskus tokaisi: ”tietävät varmaan meidän kengän numeronkin siellä Brysselissä.” 

Hyvä yleisö, 

Turvallisuus on noussut arvoksi yli muiden. Konfliktit koettelevat maailmaa. Turvallisuus ei ole vain puolustusvoimien ja rajaviranomaisten asia. Se on jokapäiväistä työtä toimivan yhteiskunnan eteen. Huoltovarmuus on sitä, että myös poikkeustilanteissa meille kaikille pystytään turvaamaan elämisen perusedellytykset eli ruokaa, puhdasta vettä ja lämpöä. Huoltovarmuus rakennetaan hyvinä aikoina, tavallisina aikoina. Emme voi ajatella, että vaikeiden aikojen tullen kaivamme taskusta viljelijät, jotka ovat lopettaneet toimintansa, painamme kaukosäätimestä play-nappia ja tuotanto jatkuu. Ei. Ruoantuotannosta on huolehdittava nyt, sillä oma kestävä ruoantuotanto on parasta mahdollista huoltovarmuutta kaikille suomalaisille. 

Tapasin viime viikolla pankkien johtoa maatilarahoituksen kysymysten äärellä. Keskustelussa kävi selväksi, että maatalousala tarvitsee selkeän näkymän pidemmälle tulevaisuuteen. Hallitusohjelman mukaisesti valmistelemme ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian vuoteen 2040. Sen tarkoituksena on löytää yhteinen tahtotila ja visio, sekä toimet niiden toteuttamiseksi. 

Meidän on kysyttävä, kenelle tuotamme ruokaa – millainen on Suomen rooli globaalin ruokaturvan vahvistajana maailmassa? Miten teemme sen tavalla, joka on kestävää niin luonnon kuin viljelijän kannalta? Näihin kysymyksiin voi jokainen käydä antamassa vastauksensa täällä Maa- ja metsätalousministeriön osastolla. 

Toinen merkittävä tulevaisuuskirjaus hallitusohjelmassa on ruoka-alan kasvuohjelma ja tavoite kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031. Viennin kautta haetaan kannattavuutta ja kilpailukykyä elintarvikealalle ja sitä myötä alkutuotantoon. Kun kotimaanmarkkinan kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, on ruokaviennillä suuri strateginen merkitys. Vienti on myös huoltovarmuuskysymys. Olemassa olevaa tuotantoa on helpompi suunnata kriisiaikana kotimaahan kuin aloittaa uutta tuotantoa tyhjästä. 

Meillä on Suomessa kaikki edellytykset tuottaa kansainvälisille markkinoille laadukkaita lisäarvotuotteita – kestävästi tuotetut turvalliset raaka-aineet, maailman puhtain ilma, runsaasti Euroopan puhtainta pohjavettä, hyvä eläintautitilanne, monia muita maita vähemmän kasvitauteja sekä uudet innovatiiviset tuotteet. 

Vuoden aikana on tavattu tiuhaan kentän toimijoita ja käyty dialogia. Hankkeiden ja väliaikaisten ohjelmien sijaan on aika pystyttää pysyviä rakenteita viennin tueksi. On tärkeää tunnistaa eri toimijoiden roolit ja toisaalta yritysten tarpeet. Kaikki lähtee vientihaluisista yrityksistä, ja olen iloinen siitä innostuksesta ja sitoutumisesta, jota yritysten joukossa on havaittavissa.

Laaja maaseutumme on merkittävä kestävän elinvoiman ja hyvinvoinnin lähde. Yli kolmannes maamme yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Omistajanvaihdos on lähivuosina ajankohtaista suurimmalle osalle maaseudulla sijaitsevista yrityksistä. Maaseudun elinvoiman ylläpitämiseksi on tärkeää hallitusohjelman mukaisesti huolehtia omistajanvaihdoksia helpottavasta palvelutarjonnasta.

Toiveikas tulevaisuus tehdään yhdessä. Se on tavoitteena myös tänä vuonna järjestettävässä valtakunnallisessa Maaseutuparlamentti 2024 -tapahtumassa. Haluamme nostaa elävän maaseudun ja elävien kylien merkityksen esille entistä vahvemmin ja ottaa kiinni kaikista niistä mahdollisuuksista, joita muutoksista ja murroksista huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi – maaseutualueilla ja kylissä on. 

Arvoisat messuvieraat, 

Metsiin kohdistuu niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti mittavat odotukset uusiutuvan raaka-aineen lähteenä, luonnon monimuotoisuuden edellytyksenä ja hiilinieluna. Vastuullinen toiminta edellyttää entistä vahvemmin ennakointia, erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista, mutta myös arvopohjaisia valintoja päätöksenteon eri tasoilla. 

Suomi ei ole valmis ulkoistamaan päätöksentekoa metsistään sen enempää Brysseliin kuin muuallekaan kansalaisten ulottumattomiin. Samanmielisten EU:n metsämaiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta metsäpolitiikka pysyy kansallisen toimivallan piirissä myös tulevaisuudessa. 

Metsiensä tulevaisuudesta haluaa itse päättää myös ne 630 000 suomalaista, jotka omistavat metsää. Jos heidät unohdetaan julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, voimme unohtaa myös rakentavat, tulokselliset toimet ja vapaaehtoisen suojelun. Kestävällä ja ennustettavalla metsäpolitiikalla voimme luoda kasvua ja hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille. Metsänomistajan omaisuudensuojan kunnioittamisen periaate heijastui myös taannoin hallituksen päätöksessä vanhojen metsien kriteereistä. Haluamme metsäpolitiikan keinoin ohjata sellaista kehitystä, jossa metsänomistajat voivat saada tuottoa metsälle ja samalla metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja koko maahan. Samalla luomme mahdollisuuksia talousmetsien luonnonhoitoon, suojeluun sekä virkistyskäyttöön. Puu on yhä Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Uudet, innovatiiviset puupohjaiset tuotteet, prosessit ja palvelut ovat Suomelle merkittävä kasvumahdollisuus. Suomi on aktiivisesti ajanut biotaloutta seuraavan komission työohjelmaan. Biotalous terminä kattaa muun muassa metsäteollisuuden, kalatalouden, maatalouden, elintarviketeollisuuden, luontomatkailun ja paljon muuta sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja. 

Metsistä saatavan raaka-aineen lisäksi metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen on keskeinen huoltovarmuustekijä. Monimuotoiset metsät turvaavat metsien uudistumiskykyä ja terveyttä myös muuttuvassa ilmastossa. Eri käyttötapojen yhteensovittaminen niin, että ihminen, luonto ja talous otetaan tasapainoisesti huomioon, on yksi metsäpolitiikkamme tärkeimmistä tehtävistä. 

Pitkin vuotta on kivenä kengässä kulkenut myös Ikäviä EU-asioita. Edellisen hallituksen kaudella hyväksytyn metsäkatoasetuksen toimeenpanoaika on meneillään, mutta edelleen odotamme komissiolta asetuksen toimeenpano-ohjeita. Ennallistamisasetus puolestaan vietiin maaliin jopa hiukan epätoivoisen näytelmän kautta. Suomi piti hallitusneuvottelujen aikana ottamansa linjan, mutta se ei riittänyt kaatamaan asetusta. Kansallisessa toimeenpanossa johtotähti on kustannusten kohtuullisuus ja toimien vapaaehtoisuus maanomistajille. 

Hallitus on toimeenpannut ohjelmansa mukaista suurpetopolitiikkaa, joka huomioi sosiaalisen kestokyvyn. Kaikki suurpetopopulaatiot ovat vähintään kaksin- tai kolminkertaistuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana. Sen myötä konfliktit ihmisten kanssa ovat lisääntyneet. Etenkin sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja lammas- ja muilla eläintiloilla levittäytyessään ihmisten asuttamille seuduille. Jo ennestään vahva karhukanta kasvaa nyt jopa 20 prosentin vuosivauhtia. 

EU:n luontodirektiivi ja suomalainen oikeuskäytäntö suojelevat tiukasti suurpetoja. Kevään aikana on työskennellyt juridinen asiantuntijatyöryhmä, jonka laatima asetusluonnos suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen joustavoittamiseksi on paraikaa laintarkistuksessa. Asetus on määrä saattaa voimaan mahdollisimman pian, jotta sen toimivuudesta saataisiin kokemuksia jo tällä laidunkaudella. Työryhmän työ jatkuu syksyllä ja sen tehtävänä on tehdä ehdotuksia myös kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. 

Korkeimman hallinto-oikeuden viimesyksyinen karhuratkaisu asettaa suurpetojen kannanhoitoon liittyvät luvat perustelujen osalta tarkkaan syyniin. Vahva toive ministeriössä on, että kannanhoidollinen metsästys toteutuu ja karhukannan onnistunut hoito voi Suomessa jatkua. Asetettu karhukiintiö hillitsisi kannan kasvua ja karsisi populaatiosta pois lähempänä ihmisasutusta elävät karhut, mutta se ei aiheuttaisi karhukannan kääntymistä laskuun. On suuri vahinko, mikäli karhukannan ihmisarkuuden vaalimisesta luovutaan. 

Moni, moni muukin hallitusohjelmakirjaus on edennyt. Uusi malli peltojen vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakamiseen tulee käyttöön ensi vuonna. Työssäjaksamista tukeva Välitä viljelijästä -toiminta on vakinaistettu. Ravinnekiertotuen ensimmäinen hakukierros on toteutettu, ja jatkolle etsitään mahdollisuuksia. Kaikkea tätä ja paljon muuta tehdään, jotta työ maaseudulla voisi mielekkäänä jatkua. 

Hyvät Farmari-vieraat, 

Ylpeytemme – suomalainen ruoka ja suomalainen metsä – tarvitsevat taakseen tekijöitä: yrittäjiä, osaajia ja ahertajia. Tarvitsemme teitä, jotka eri rooleissa palvelette biotalouden arvoketjuja. Kokonaisuudessaan ruokajärjestelmämme työllistää 340 0000 ihmistä, minkä lisäksi työtä luodaan välillisesti monelle muulle alalle. Osaava metsänhoito on niin tuottavan metsätalouden kuin ilmastotyönkin perusta. Metsäsektorin arvioidaan työllistävän kerrannaisvaikutuksineen 74 000 henkilöä. 

Ja aivan lopuksi on todettava: Meillä ei ole huoltovarmuutta, ei elintarviketeollisuutta, ei suomalaista puhdasta ruokaa eikä elintarvikevientiä, ellei ole sinua, joka teet arjessa työtä pellolla ja karjan kanssa. inun valintasi nousta joka aamu tekemään meille ruokaa mahdollistaa meille kuluttajille valinnan kaupan hyllyllä. Meidän vastuumme on valita viisaasti, valita suomalaista. Arjen aamupuuro ja juhlan herkut ovat parhaimmillaan, kun ne tulevat teidän pelloiltanne. Niissä maistuvat ahkeruus, sade ja aurinko, niissä maistuu tämä maa. 

Toivotan teille kaikille hyvää Farmaria, satoisaa kasvukautta ja loppukesään monia maukkaita hetkiä suomalaisen ruuan äärellä!