Hyppää sisältöön

Suomalainen metsä- ja biotalous esillä G20-maiden biotalouskokouksessa

Julkaisuajankohta 19.6.2024 9.06
Uutinen
havumetsää

Maailman johtavien talouksien muodostama G20-ryhmä valmistelee tämän vuoden aikana korkean tason periaatteita biotaloudesta puheenjohtajamaa Brasilian johdolla. Suomi on mukana jakamassa näkemyksiään yhtenä kolmesta G20-biotalousaloitteeseen kutsutusta ryhmän ulkopuolisesta maasta. Parhaillaan käynnissä olevassa kokouksessa maa- ja metsätalousministeriö esittelee suomalaista metsätaloutta ja biotaloutta.

”Metsät ovat tärkeä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin uusiutuva lähde, joten metsien käytössä on olennaista huomioida kaikki kestävyyden osa-alueet – ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen”, korosti metsä- ja biotalousyksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen puheenvuorossaan G20-maiden edustajille.

Järvinen totesi kansallisten metsästrategioiden olevan työkaluja, joiden avulla metsiin liittyviä erilaisia ja ristiriitaisiakin tavoitteita sovitetaan yhteen. Vuoteen 2035 ulottuva Suomen kansallinen metsästrategia korostaa metsien hyvinvoinnin ja elinvoiman merkitystä. Järvinen kertoi myös muista metsiin ja metsäbiotalouteen liittyvistä strategioista ja suunnitelmista: biotalousstrategiasta, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, energia- ja ilmastosuunnitelmasta, kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta eli METSO-ohjelmasta.

Järvinen painotti, että Suomessa metsien käyttö ja hoito perustuvat tutkittuun tietoon, jota hyödynnetään muiden muassa metsänhoidon suosituksissa. Suositukset heijastelevat kansallisen metsäpolitiikan lisäksi pitkän aikavälin tutkimustuloksia sekä yhteiskunnallisia arvoja. Lisäksi metsäbiotalouden tiedepaneeli tarjoaa riippumatonta, poikkitieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Järvinen kertoi myös Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen rooleista metsähallinnossa.

Järvinen muistutti, että Suomen maapinta-alasta peräti 86 % on metsien peitossa.

”Suomalaiset metsävarat tunnetaan erittäin hyvin, sillä valtion maiden inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Inventointien tuloksia hyödynnetään metsävarojen kartoitustiedon lisäksi kansainväliseen raportointiin sekä strategiseen suunnitteluun”, Järvinen avasi.

Kaikille avoin, ajantasainen metsävaratieto tukee myös yksityisiä metsänomistajia heidän tavoitteidensa mukaisessa metsänhoidon suunnittelussa. Talouskäytössä olevista metsävaroista suurin osa eli noin 60 % on yli 620 000 yksityisen metsänomistajan omistuksessa. Valtaosa Suomen metsistä on talousmetsiä, joten niiden monimuotoisuuden ylläpidolla ja vahvistamisella on keskeinen merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Metsänomistajia tuetaan, kannustetaan ja ohjataan monimuotoisuutta turvaavaan metsänhoitoon. Erityisen tärkeitä esimerkiksi lahopuun jättämisen kaltaiset monimuotoisuustoimet ovat kangasmetsissä, joissa elää merkittävä osa uhanalaisista eliölajeista. Järvinen nosti esille myös boreaalisten metsien erityispiirteen: kulotuksesta ja hallitusti poltetusta puusta hyötyvät eliölajit.

Yleisellä tasolla suomalainen metsätalous perustuu vahvasti kotimaisten valtapuulajien hoitoon.

”Tavoitteena on turvata korkealaatuisen puutavaran tuotanto samalla, kun metsien monimuotoisuudesta huolehtimalla luodaan edellytykset metsien monipuoliselle käytölle myös tulevaisuudessa”, Järvinen tiivisti.


Vuonna 1999 perustetussa G20-ryhmässä ovat edustettuina Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Kanada, Kiina, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Korean tasavalta, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat sekä EU ja vuodesta 2023 alkaen Afrikan Unioni. Suomi on tällä viikolla osallistunut Brasilian Manauksessa pidettävään biotalousaloitetta koskevaan kokoukseen yhtenä kolmesta aloitteeseen mukaan kutsutusta ryhmän ulkopuolisesta maasta. 

Biotalous EU ja kansainväliset asiat Hallinto Lainsäädäntö Luonto ja ilmasto Metsät Tutkimus ja kehittäminen Vesi