Suurpetojen suojelutason päivittäminen sai EU:n maatalousministereiltä tukea
EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston aiheita olivat muun muassa maatalouteen liittyvät kansainvälisen kaupan kysymykset, maatalouden tulevaisuuden strateginen vuoropuhelu, metsien tilan seurantaa koskeva asetusehdotus sekä Suomen aloitteesta suurpetoasiat.
EU:n maatalousministerit kokoontuivat 23. tammikuuta 2024 Brysseliin Belgian puheenjohtajakauden ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvostoon. Suomi oli valmistellut asialistalle suurpetoja koskevan asiakohdan, jossa se antoi tukensa komission aloitteelle suden suojelustatuksen lieventämisestä Bernin sopimuksessa. Suomi kannusti tekemään vastaavat muutokset luontodirektiivin liitteisiin. Lisäksi Suomi halusi nostaa suden rinnalle myös muut runsaslukuiset ja suotuisalla suojelun tasolla olevat suurpetokannat. Suomessa karhu- ja ilveskannat ovat Suomen EU-jäsenyysaikana monikertaistuneet ja ovat olleet vuosia suotuisalla suojelun tasolla.
Suomen aloite sai laajaa kannatusta. Ministerien puheenvuoroissa nousivat esille suurpetotilanteen haasteet maanviljelylle ja maaseudulle eri puolilla Eurooppaa. Komissio totesi vastauksessaan arvioivansa suurpetokantojen kehitystä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Maatalous- ja kalastusneuvoston puheenjohtaja kertoi lähettävänsä kirjeen keskustelun pääkohdista ympäristöneuvostolle, jonka vastuulle asia kuuluu.
”Keskustelu oli varsin yksimielinen ja osoitti, että suurpetokantojen vahvistuminen näkyy muissakin jäsenvaltiossa yhteiskunnallisina haasteina erityisesti maaseudulla. Muutokselle on selkeästi tarvetta, ja siitä komissio sai vahvan viestin”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoo.
Maatalousministerit käsittelivät myös metsien tilan seurantaa koskevaa asetusehdotusta, jonka komissio antoi marraskuussa. Ministeri Essayah piti johdonmukaista ja laadukasta metsien seurantaa tärkeänä. Hän myös toi esille huolensa asetusehdotuksen kustannusvaikutusarvion puutteellisuudesta Suomen kaltaisissa hyvin metsäisissä maissa.
Maatalousministerit kuulivat komission katsauksen maatalouteen liittyvistä kansainvälisen kaupan kysymyksistä. EU:lla on käynnissä kauppaneuvottelut mm. Australian ja Mercosurin kanssa. Eniten keskustelua herätti Ukrainan ja EU:n välinen kauppa, jota koskevien ehtojen jatkosta EU:n komissiolta odotetaan lähiviikkoina uutta päätöstä.
”EU:n on jatkettava vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä tuen antamista Ukrainalle, joka on edelleen Venäjän hyökkäyssodan kohteena. Ukrainan kanssa tulisi luoda vakaa ja pitkäaikainen kauppaympäristö EU-tason toimien kautta.”, ministeri Essayah kertoo.
Lisäksi neuvosto keskusteli kokouksessaan Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin aloitteesta käydä strategista dialogia Euroopan maatalouden tulevaisuudesta. Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä sitä, että kaikkia ruokajärjestelmän osapuolia ja jäsenvaltioita kuullaan tulevissa politiikkalinjauksissa. Ministeri Essayah piti esillä pohjoisen maatalouden erityisolosuhteita ja kannattavan ruoantuotannon merkitystä.
”EU:n maatalous ja ruokajärjestelmä ovat isojen haasteiden edessä. Siihen vaikuttavat tulevina vuosina monet tekijät aina ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta EU:n laajentumiseen ja muuttuneeseen geopoliittisen toimintaympäristöön. Tulevat uudistukset on valmisteltava siten, että ruoantuotanto säilyy kannattavana kaikkialla Euroopassa”, ministeri Essayah linjasi.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila p. +358 50 473 6221
Erityisasiantuntija Kari Valonen p. +32 473 525 630