Liikunnan kansalaistoiminta vaarassa unohtua
Tuore valtion liikuntaneuvoston selvitys valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminnasta osoittaa, että valtion tukipolitiikka liikuntajärjestöille kaipaa uudistusta. Valtion tulosperusteiset kriteerit eivät todellisuudessa ole ohjanneet järjestöjen toimintaa. Paikallisen seuratoiminnan ääni liikuntajärjestelmässä on heikentynyt. Valtion liikuntaneuvoston teettämän selvityksen mukaan urheilun pyramidin huippu on paisunut ja palvelujärjestöjen henkilöstökulut ovat kasvaneet merkittävästi. Suomea pidettiin 15 vuotta sitten liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan mallimaana, mutta nyt monet maat ovat kirineet Suomen ohi.
Selvityksen tulokset osoittavat, että järjestöjen toimintaa ovat ohjanneet niiden omat lähtökohdat, ei valtion tulospainotukset. Järjestöt eivät koe nykyistä valtionavustusjärjestelmää kannustavaksi. Selvityksen tulosten mukaan huippu-urheilu on edelleen lajiliittojen suurin toimiala kattaen kolmanneksen niiden kustannuksista. Toiseksi eniten järjestöjen kustannuksista kohdistuu kansalaistoimintaan (25,4 %) ja vasta kolmanneksi lasten ja nuorten liikuntaan (24,5 %). Lajiliitot ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tai osuutta erityisesti huippu-urheilussa.
Järjestöjen talous on hyvässä tasapainossa, mutta tulojen kasvu on perustunut erityisesti seuroilta perittäviin maksuihin. Suomessa suuren haasteen järjestöjen rahoitukselle muodostaa sponsoroinnin vähäisyys muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Selvitys nostaa esille huolen kansalaistoiminnan ja -toimijuuden nykytilasta. Seurakenttä käy voimistuvaa kamppailua ihmisten sitouttamisessa. Kansalaiset haluavat ennemmin ostaa laadukkaita palveluita kuin osallistua perinteiseen talkootyöhön. Myös nuorten sukupolvien kiinnostus järjestötoimintaan on laskenut. Liikunta on edelleen lasten suosituin harrastus, mutta urheilujärjestelmä kohtaa nykylapsissa sukupolven, jonka liikuntahalut ja osallistumisen motiivit voivat poiketa merkittävästi siitä, mihin aiemmin on totuttu ja joihin olemassa olevat toimenpiteet rakentuvat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) yhteistyönä tehdyn tutkimuksen valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminnan painotuksista ja talouden tilasta.
Raportti on valtion liikuntaneuvoston vuoden 2012 julkaisusarjassa. Siinä käydään läpi liikuntajärjestöjen värikäs historia, toimialakäsitteen synty ja järjestöjen rakenteelliset muutokset.