Ministerit Andersson ja Saarikko: Riihipäätöksillä nostetaan Suomen koulutustasoa ja turvataan kansalaisyhteiskunnan rahoitusta

Hallitus luo edellytyksiä osaamistason ja työllisyyden kasvulle laajentamalla oppivelvollisuutta, osoittamalla rahoitusta jatkuvaan oppimiseen sekä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Rahapelituottojen alentuessa edunsaajien rahoitus turvataan täysimääräisesti vuoden 2021 osalta.

Budjettiriihessä päätetyillä toimilla toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita; koulutus- ja osaamistason nostoa, oppimiserojen kaventumista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Oppivelvollisuutta laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille sekä koulumatkojen osalta opiskelijoille. Vuonna 2021 oppivelvollisuuden laajentamiseen on varattu 22 milj. euroa ja vuoteen 2024 mennessä taso nousee 129 milj. euroon.

– Nyt on oikea aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun osaamisvaatimuksia. Koronakriisi ei vähennä, vaan pikemminkin kasvattaa osaamisinvestointien kiireellisyyttä. Suomi palautuu tästä kriisistä vain osaavien ihmisten työpanoksen avulla ja oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen investointi suomalaisten osaamiseen, sekä työllisyyden kestävään kasvuun, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään varhaiskasvatukseen soveltuva kolmiportaisen tuen malli. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan 15 miljoonaa euroa. Kyseessä on uusi rakenteellinen toimi varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi. Hallitus myös linjasi, että osana työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen kohdennetaan 70 milj. euroa. Maksujen alentaminen nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, kun työn vastaanottamisen kannustimia lisätään. Työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 2500–3700 työpaikkaa.

– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on erinomainen esimerkki keinosta, jonka avulla voidaan parantaa perheiden asemaa ja kasvattaa samalla työllisyyttä. On korkea aika huomata, että panostukset hyvinvointiin ja osaamiseen ovat keskeisiä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Andersson sanoo.

Lisäksi hallitus linjasi, että täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa 2020 kohdennetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuusinvestointeihin. Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma. Tarkoitukseen kohdennetaan 15 milj. euroa. Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 milj. euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.

Kulttuurin, liikunnan, tieteen ja nuorisojärjestöjen rahoitus turvataan ensi vuodelle

Rahapelituottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Suurin osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyömenoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottoarvio on laskenut koronaviruspandemian sekä pelihaittojen vähentämiseksi tehtyjen toimien vuoksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus tuoton alentumisen kompensaatiosta on 141,5 miljoonaa euroa. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. Hallitusohjelman mukaisesti, kanavointikykyisen yksinoikeusjärjestelmän varmistamiseksi viedään viipymättä eteenpäin arpajaislain uudistamista koskeva hanke. Tavoitteena on saada esitys eduskuntaan kesäkuuhun 2021 mennessä.

– Kansalaisyhteiskunnalla – liikunnalla, kulttuurilla, tieteellä, nuoristoiminnalla ja lukemattomien sote-alan järjestöjen työllä on mittaamattoman arvokas merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja sille, että pystymme pitämään kaikki mukana. Olen tyytyväinen, että nyt löydettiin ratkaisu ensi vuoden aukon kattamiseksi ja päätettiin myös pidemmän tähtäimen toimista, joilla Veikkauksen asemaa vahvistetaan ja pelihaittoja ehkäistään, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

Hallitus lisää tukea opiskeluruokailuun

Hallitus päätti esittää, että opiskelija-aterian enimmäishintaan 1.8.2020 tehtyä korotusta kompensoidaan 4,2 miljoonan euron määrärahalisäyksellä, jolla korotetaan ateriatukea 0,36 eurolla. Ateriatuen taso on 1.1.2021 alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden.

– Opiskelija-ateria on tärkeä osa opiskelijan arkea. Monelle se voi olla päivän ainoa lämmin ateria. Tämän vuoksi on tärkeää, että ateria on sekä laadukas että opiskelijalle kohtuullisen hintainen, ministeri Saarikko sanoo.

Koulutus ja tutkimus- ja innovaatiotoiminta yksi elvytyksen painopisteistä

Hallitus sopi budjettiriihessä laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jolla toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteet jatkovalmistelussa. EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteet ovat:

- Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
- Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
- Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
- Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
- Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Valtioneuvosto tulee antamaan eduskunnalle syyskauden aikana selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelman varojen suunnitellusta käytöstä.

***

Talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitellään valtioneuvoston istunnossa 5. lokakuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen. Edellä esitetyt arviot ovat alustavia lukuja ja voivat vielä tarkentua.

Valtioneuvoston tiedote 16.9.2020: Vuoden 2021 talousarvioesitys rakentaa tietä ulos koronakriisistä 

Lisätietoja:
erityisavustaja (ministeri Andersson) Touko Sipiläinen, p. 040 196 2292
erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (ministeri Saarikko), p. 040 149 2201
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 3 30182
talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 3 30211