Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtuman avaus
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen avauspuhe Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa 11.10.2019. Allianssi-talolla järjestettävä tapahtuma on Nuorisotyön viikon päätapahtuma.
Hyvät kuulijat,
Kiitos, että saan olla avaamassa tämän tärkeän tilaisuuden. Jo toista vuotta peräkkäin olemme kokoontuneet tänne Allianssitalolla ratkomaan Suomen suurinta ongelmaa, nuorten syrjäytymistä - ja tällä kertaa erityisesti nuorten mielenterveyden haasteita.
Tämä teema on tällä kertaa ajankohtaisempi kuin haluaisimmekaan. Kuopion traagisen tapauksen jälkeen olemme kansakuntana jälleen saman kysymyksen äärellä: miksi? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Mikä erottaa Suomen esimerkiksi muista Pohjoismaista, missä kouluissa tapahtuvat väkivallan teot ovat hyvin harvinaisia? Miksi suomalainen nuori mies oireilee tällä tavalla?
Näihin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Kiusaaminen, yksinäisyys, vuodenaikojen vaihtelu ja erilaisten nettifoorumeiden radikalisoiva vaikutus pyörivät ihmisten huulilla, kun etsimme vastauksia näihin kipeisiin kysymyksiin.
Itse pohdin tähän tilaisuuteen valmistautuessa kysymystä ”mitä olisi pitänyt tehdä?”. Se on meidän kaikkien työssä tärkeintä ja ajankohtaisinta. Kun puhumme mielenterveyspalveluiden matalasta kynnyksestä ja saatavuudesta, unohdamme usein sen kaikkein matalimman. Sen minkä me kaikki voimme arjessamme tehdä.
Mitä sinulle kuuluu?
Kun asiat viedään yksinkertaisimmalle tasolle, kyse on kuitenkin ihmistenvälisyydestä. Siitä, miten luomme toisillemme kokemusta siitä, että emme ole yksin. Siitä, miten otamme toisemme huomioon. Siitä, miten tarjoamme apua.
Nuorisotyö vapaaehtoisuuteen perustuvana nuorten kohtaamisen muotona on juuri siellä matalimmalla kynnyksellä. Nuorisotyö on mieluusti siellä, missä kynnystä ei ole ollenkaan ja nuorta tullaan pihalle asti vastaan. Tämä työ on tärkeää ja onkin hienoa, että nuorisotyön viikolla sitä tehdään moninaisuudessaan näkyväksi.
Nuorisotyön mielenterveysosaaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä nuorisotyöntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat mielen jaksamisen kanssa kamppailevia nuoria varmasti päivittäin. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä ja nuoruusikä on monien mielenterveyden häiriöiden tyypillinen alkamisikä.
Mielen sairauksiin liittyvät riskit yhdistettynä koulumaailman paineisiin ja murrosiän mukanaan tuomaan kuohuntaan on sellainen cocktail, että saattaa useampi aikuinen nuoren elämässä olla vähän helisemässä. Juuri silloin kun kapina on suurin, on suurimmillaan tarve myös kohtaamiselle ja ymmärrykselle.
Nuorisotyön ja harrastusten kautta nuori saa tulla kohdatuksi sellaisena kuin on, ei tekemättömien läksyjen, tottelemattomuuden tai siivoamattoman huoneen värittämien silmälasien kautta.
Hallitusohjelmassa on vahva nuorisopainotus ja siinä on paljon toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, osallisuuden kehittämiseksi sekä nuorten kasvun ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Kaikki lähtee luottamuksesta. Ihmisten on voitava luottaa toisiin ihmisiin, instituutioihin ja yhteiskuntaan ja tukeen silloin kun kohtaa vaikeuksia. Nämä ovat Suomen mallin vahvuuksia. Haluamme, että ihmisillä on aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät.
Osallisuus on hallitukselle otsikkotasoinen arvo. Se on niin tärkeä asia, että sana ”osallistava” on ensimmäinen sana hallitusohjelman otsikossa. Keinoja nuorten parempaan kuulemiseen ja osallistamiseen yhteiseen päätöksentekoon etsitään tälläkin hetkellä valtakunnallisen nuorisotyön ja politiikan ohjelmassa sekä demokratiaohjelmassa.
Palvelujen saatavuudessa on eri alueilla puutteita ja toimintakulttuurit erilaisia. Palvelujen kehittämisessä on huomioitava nuoren näkökulma ja kuulla nuoria eri tavoin, jotta palvelut kohdentuisivat paremmin nuorten tarpeisiin. Yhdessä suunniteltu palvelu mahdollistaa nuoren oman asioinnin ja tukee nuoren itsenäistymistä. Palveluiden toteuttamisessa meidän on tunnistetta erilaisten nuorten erilaiset elämäntilanteet, kunnioitettava nuorten itsemääräämisoikeutta, omaa tahtoa ja voimavaroja sekä tarjottava nuorelle tukea johtaa omaa elämäänsä.
Lausuntokierroksella oleva uusi mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyden perustan rakentumista lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Siksi jokaiselle lapselle pitää yhtäläisesti luoda edellytykset turvalliselle elämän alulle, hyvään itsetuntoon ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin.
Toissa viikolla sain tilaisuuden kuulla uuden Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman kuulemistilaisuudessa nuorten ajatuksia myös mielenhyvinvointiin liittyen.
Nuorten viesti meille oli, että
- sosiaalinen media lisää pahoinvointia.
- huoli siitä, ettei hoitoon pääse riittävän nopeasti ja että hoitopalvelut keskittyvät kaupunkeihin ja keskustoihin, harvaan asutuilla alueilla nuorten eivät saa tukea riittävästi.
- nuoret kokevat yksinäisyyttä, heillä on tarve tulla kuulluksi ja he kaipaavat yhteisöllisyyttä ja turvallisen aikuisen läsnäoloa, tukiverkkoa.
- tueksi nuoret kaipaavat matalan kynnyksen palveluita ja terapiaan pääsyä, terapiatakuuta.
- koulujärjestelmän tulisi olla hyvinvointia tukevia elementtejä ja elämänhallintataitojen opettelua kaikille lapsille ja nuorille. Erityisesti toivottiin tukea opinnoista selviytymiseen.
- kiusaamisen on kaikkien aikuisten puututtava.
Tämä tilaisuus, jossa HUMAKin opiskelijat toivat nuorten viestin, oli niin liikuttava, että olen palannut tuohon hetkiin ja nuorten viesteihin useita kertoja tämän tilaisuuden jälkeen.
Meidän kaikkien on tehtävä työtä sen eteen, että nuoret voivat kokea elämänsä merkitykselliseksi ja mielekkääksi, että jokaisella on mahdollisuus tavoitella hyvää elämää ja hyvinvointia. Nuoren hyvinvointia turvaa se, että ammattilaiset eri toimialoilla puuttuvat esimerkiksi kiusaamiseen tai tunnistavat merkit nuoren yksinäisyydestä ja tulevaisuususkon heikkenemisestä. Nuorten hyvinvointia turvaa nuoruuden arvostaminen erityisenä elämänvaiheena.
Ystävät,
Mielenterveys koskettaa meistä jokaista. On hienoa olla täällä tänään kuulemassa ja pohtimassa mielenterveyden haasteiden syitä, seurauksia ja ratkaisuja siihen, miten nuorten hyvinvointia voidaan tukea niin vapaaehtoistoiminnassa, nuorisotyössä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissakin.
Kiitos, kun saan olla täällä tänään teidän kanssanne.