Suomalaisen huippu-urheilun haasteet vaativat ripeitä toimenpiteitä

Ministeri Bergqvist käynnisti syyskuussa 2024 laaja-alaisen selvityksen keinoista, joilla suomalaisen huippu-urheilun menestystä voitaisiin parantaa. Valmistuneessa virkamiesselvityksessä tarkastellaan nykytilannetta, tarvittavia muutoksia sekä erilaisia toimintamalleja, joilla huippu-urheilujärjestelmän kehitystä voidaan edistää. Selvityksessä esitetään kolme keskeistä etenemistapaa suomalaista huippu-urheilua kehittämään.

Suomalaisen huippu-urheilun kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi 2000-luvulla, ja nykytila edellyttää määrätietoisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Vaikka aiempina vuosina on toteutettu erilaisia tehostamistoimenpiteitä, odotettuja tuloksia ei ole saavutettu. Pariisin olympialaisten ja paralympialaisten jälkeen alkanut vilkas keskustelu sekä eri toimijoiden esiin tuoma huoli ja ratkaisuehdotukset korostivat selvitystyön tarvetta.

- Nyt on aika suunnata katse pitkälle tulevaisuuteen ja luoda muutos, joka perustuu pitkäjänteisyyteen, tehokkaampaan huippu-urheilututkimuksen hyödyntämiseen ja vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän on nostettava rimaa, asetettava urheilijat keskiöön ja tavoiteltava suomalaista huippu-urheilua takaisin kansainvälisen menestyksen kärkeen, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist painottaa.

Ministeriö on kuullut selvitystyön aikana syksyn 2024 aikana laajasti urheilijoita, valmentajia sekä muita alan toimijoita. Kuulemisten ja saatujen ehdotusten lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty huippu-urheilun ja parahuippu-urheilun ulkoisia arviointeja, Suomen Olympiakomitean yhteenvetoa päättyneestä olympiadista sekä Olympiakomitean toimenpide-esityksiä.

Ministeriön selvitystyön pohjalta on hahmoteltu seitsemän vaihtoehtoista toimintamallia, joissa tarkastellaan erilaisia vastuunjakoratkaisuja huippu-urheilujärjestelmän ylläpidon ja koordinoinnin suhteen. Näistä on tunnistettu kolme keskeistä etenemistapaa suomalaista huippu-urheilua kehittämään: itsenäisen huippu-urheiluorganisaation malli, verkostomainen toimintaympäristömalli sekä Olympiakomitean uudistettu rooli. Jokaisella vaihtoehdolla on omat vahvuutensa ja haasteensa, ja niiden toteuttaminen vaatii huolellista harkintaa.

Ministeriön näkemyksen mukaan jatkotyöstettävät etenemistavat ovat seuraavat:

• Itsenäisen huippu-urheiluorganisaation malli. Tämä malli perustuu erillisen ja itsenäisen huippu-urheiluorganisaation johtamaan toimintaan, joka on käytössä useissa menestyvissä maissa. Sen luominen edellyttäisi kuitenkin merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään, mukaan lukien liikunnan ja urheilun nykyisen säädöspohjan uudistaminen. Mallin vahvuutena on sen selkeä rakenne ja tehokas johtaminen, mutta sen toteuttaminen olisi suuri rakenteellinen muutos.
   
• Verkostomainen toimintaympäristömalli. Tässä mallissa huippu-urheilun toimintoja johtaa ja koordinoi Olympiavalmennuskeskusten (Urhea ja Vuokatti-Ruka) sekä Huippu-urheiluinstituutti KIHUn muodostama yhteenliittymä. Toiminnan painopiste siirtyisi arjen valmennuksen toteutukseen ja tukitoimiin. Malli mahdollistaisi asiantuntijuuden keskittämisen muutamaan toimintaympäristöön, mikä tehostaisi palveluja kaikille huippu-urheilulajeille. Suomen Olympiakomitean rooli keskittyisi kisa- ja tukiorganisaation tehtäviin. 
   
• Suomen Olympiakomitea -malli. Tässä mallissa Suomen Olympiakomitea jatkaisi huippu-urheilun koordinaatiovastuussa, mutta edellyttäen merkittäviä uudistuksia sen strategiaan, organisaatioon ja toimintatapoihin. Toiminnan tuloksellisuudelle määriteltäisiin konkreettiset tavoitteet ja mittarit, jotka perustuvat kansainväliseen vaatimustasoon. Lisäksi toiminnan ohjausta ja seurantaa selkeytettäisiin ja tiivistettäisiin.

Kaikissa edellä mainituissa malleissa tulee hyödyntää urheiluyhteisön osaamista yhteisesti sovittavan asiantuntijatyön kautta.  Kunnianhimoa ja vaatimustasoa tulee nostaa merkittävästi kaikilla osa-alueilla.

- Tulen kutsumaan huippu-urheilun keskeiset toimijat koolle käynnistämään mallien jatkotyöstön. Tavoitteenamme on käynnistää tarvittavat muutokset kevään 2025 aikana, jotta uusi toimintamalli voisi olla käytössä vuoden 2026 alusta lähtien. Ministeriön keskeinen tehtävä on varmistaa, että kaikki osapuolet ovat valmiita ja sitoutuneita muutokseen, jotta suomalaisen huippu-urheilun kilpailukyky voidaan palauttaa, ministeri Sandra Bergqvist toteaa.

Selvitys huippu-urheilujärjestelmän kehittämiseksi (pdf) 

Lisätietoja: 

Erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 330 040

Johtaja Tiina Kivisaari, p. 050 463 5334

Ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola, p. 050 325 0757