Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 29.11.2024

Hyvä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johto, hyvät korkeakoulutuksen sidosryhmäedustajat, Onpa kertakaikkisen hienoa nähdä teitä tänään täällä Lahdessa. Täällä meillä on kivenheiton päässä pääkaupunkiseudulta kasvava ja rohkea korkeakoulukaupunki, jolla riittää uusia avauksia ja ideoita tulevaisuuteen.

Eikä täällä urheilunkaan saralla mitenkään heikosti mene. Lahden seutu kuuluu kiistatta eteläisen Suomen rikkaimpiin talviurheilukohteisiin.

Nyt kun hallituskauden puoliväli lähestyy, haluan omasta puolestani kiittää hyvästä yhteistyötä korkeakoulujen edustajia. Olen saanut käydä kanssanne monia hyviä keskusteluita ja olette olleet ihailtavalla tavalla mukana esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspolitiikasta käytävässä keskustelussa ja uudistuksissa.

Erityisen kiitoksen haluan lausua teille siitä, miten innokkaasti ja ponnekkaasti olette lähteneet toteuttamaan uutta tohtoripilottia. Tutkijankoulutusta uudistava ja vahvistava pilotti muodostaa neljänneksen kaikista tällä kaudella tehtävistä T&K-panostuksista. Rahoitus on osoitettu lyhentämättömänä yliopistoille. Tätä on pidettävä erittäin merkittävänä, arvokkaana asiana. 

Pidän tohtoripilottia yhtenä niistä päätöksistä, joista tämä hallitus ja historialliset T&K-panostukset tullaan muistamaan. Nyt pallo on teillä. On varmistuttava siitä, että mittavalla rahoituksella saadaan aikaan tuloksia. Epäilijöitäkin nimittäin riittää.

T&K-panostukset kokonaisuudessaan ovat suuri kädenojennus ja panostus korkeakouluillemme. Valtaosa tehdyistä rahoituspäätöksistä on sellaisia, joista korkeakoulut niissä työskentelevät tutkijat pystyvät hyötymään joko suoraan tai välillisesti.

Erityinen haaste on nyt siinä, miten yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten kanssa lähtee vauhtiin. Uutta rahaa tähän tarkoitukseen on nyt liikkeellä paljon ja meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua.

Vaikka yhteistyö voi tuntua vaivalloiselta ja joissain tapauksissa ylimääräiseltä, kannattaa meidän panostaa siihen. Suomi tarvitsee tehokkaaseen käyttöön kaikki inhimilliset ja taloudelliset resurssit.

Hyvät kuulijat, 

ei tässä toimettomana olla oltu muutenkaan! Hallituskauden ensimmäisen puolentoista vuoden aikana valmiiksi on saatettu monia korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevia uudistuksia. Näitä uudistuksia Suomi tarvitsee ja on ollut hienoa kuulla, että olette niitä korkeakouluissa myös tukeneet.

Ensimmäiset käynnistämäni uudistukset olivat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellistaminen ja avoimen korkeakoulutuksen maksukattojen korottaminen.

Näillä muutoksilla on kaksi tavoitetta: Ensimmäinen on varmistaa ja mahdollistaa korkeakouluille vahvempi ja helpommin ennakoitavissa oleva tulovirta. Toiseksi, erityisesti lukuvuosimaksu-uudistuksessa, haluttiin reiluja pelisääntöjä, parempaa tiedonvaihtoa viranomaisten kanssa sekä selkeyttä tilauskoulutuksen lainsäädäntöön. Nyt molemmat uudistukset on hyväksytty ja ne tulevat voimaan suunnitellusti.

Tämän kauden korkeakoulu-uudistusten keskeisin tavoite liittyy koulutustason nostoon ja siihen, miten saamme resurssimme käytettyä tehokkaasti. Esimerkiksi rahoitusmallien uudistus sekä tänä vuonna käydyt sopimusneuvottelut tukevat tätä tavoitetta täysimääräisesti. 

Haaste ei ole vähäinen. Vaikka olemme pystyneet lisäämään jonkin verran myös uutta rahoitusta sote-alojen ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksiin, olemme siitä huolimatta kaukana tavoitteestamme.

Valmistelussa olevaa korkeakoulutuksen yhden paikan sääntöä voi hyvällä syyllä pitää välttämättömänä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että vaikka lisäisimme aloituspaikkoja, kuinka, ei koulutustaso välttämättä nouse. On olennaista vaikuttaa myös siihen, että nuoret pääsisivät koulutukseen mahdollisimman sujuvasti.

Samalla on tasapainoiltava sen kanssa, että nuoret uskaltavat ottaa koulutuspaikat vastaan. Emme saa rakentaa järjestelmää, joka muodostaa tunteen lopullisuudesta. Suomalaisessa koulutuksessa ei ole umpiperiä, eikä niitä saa olla jatkossakaan.

Pidän erittäin huolestuttavana viestiä siitä, etteivät nuoret uskalla ottaa opiskelupaikkoja vastaan, koska pelkäävät, ettei valinta osukaan kerralla oikeaan. Tästä syystä olen halunnut kannustaa korkeakouluja panostamaan sisäisiin siirtymiin ja joustavampaan alanvaihtoon ilman, että tarvitsee hakeutua yhteishakuun.

Tämä on sellainen asia, jota ministeri tai ministeriö eivät voi ylhäältä käskeä. Kyse on siitä, miten saamme tasapainotettua osaltaan tiukentuvan sääntelyn ja ensikertalaisten aseman vahvistamisen sen kanssa, että opiskelijoilla on jatkossakin halua ja aitoa tarvetta vaihtaa alaa.

Hyvät kuulijat, kyse on näköalasta. Siitä, että Suomi on maa, jossa jokainen voi tavoitella koulutusunelmiaan. Korkeakoulutus on yksilölle ja yhteiskunnalle valtavan kannattava investointi. Meillä ei ole montaa sellaista tekijää, jotka suojaisivat yksilöä yhtä paljolta pahalta, kuin korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto takaa poikkeuksellisen vahvan työmarkkina-aseman, hyvät valmiudet työelämän muutoksissa pärjäämiseen ja yleisesti hyvän, vakaan elintason. Tällaisena epävarmana aikana tämä on aika paljon! 

On vastuullinen ja tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, että haluamme mahdollistaa korkeakoulututkinnon mahdollisimman monelle.

Sen lisäksi, että meillä ei ole varaa jäädä jälkeen muista maista, on meidän katettava lupauksemme nuorille suomalaisille: Elämä kyllä kantaa, Suomi kouluttaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kyvykkäille ja ahkerille ihmisille.

Arvoisat korkeakouluvaikuttajat, 

Näköalasta on kyse nyt myös Suomen kohdalla. Hallituskauden alkupuolisko ei ole ollut helppo. Hallitusneuvotteluissa sovimme kuuden miljardin euron sopeutuksista julkiseen talouteen. Tämä ei riittänyt. Jo ensimmäisessä kehysriihessämme haimme sopeutuskohteita kolmella miljardilla eurolla lisää.

Kokonaissumma, yhdeksän miljardia euroa, on historiallinen. Leikkausten ja veromuutosten mittakaava on sellainen, että toimilla on vaikutuksensa. Hallitus on hillinnyt valtion menoja ja tehnyt merkittäviä tuottavuutta ja työllisyyttä parantavia uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan.

Tilanteemme suhteen on oltava rehellinen – Suomi ei ole nähnyt todellista talous- tai tuottavuuskasvua sitten finanssikriisin. BKT:mme ei ole kasvanut yli 15 vuoteen! Julkisen velan taso on edelleen aivan liian korkea ja jäämme monilla mittareilla jälkeen muista Pohjoismaista ja keskeisimmistä kilpailijamaistamme kansainvälisesti.

Tilannettamme haastaa entisestään se, että Saksan talous ei toistaiseksi näytä elpymisen merkkejä. Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa edelleen voimakkaasti koko maanosamme näkymiin. Samalla kamppailemme ikääntyvän väestön ja matalan syntyvyyden kanssa.

Hyvät ystävät, en halua synkistellä, mutta emme me vielä ole täysin selvillä vesillä.

Nyt tarvitaan näköalaa paremmasta. Sen puolesta teemme hallituksessa töitä tulevan talven aikana. Valon pilkahduksia onneksi näkyy jo. Korkotason lasku helpottaa Suomea suuresti ja piristymisen merkkejä nähdään monilla aloilla.

Tämän hetken ykköstermi on ”KASVU”. Sitä odotamme ja sen eteen teemme kaiken mahdollisen. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että sellaista, mitä emme ole nähneet yli 15 vuoteen, ei ilmaannu tyhjästä.

Tämä hallitus tekee kuitenkin kunnianhimoista kasvupolitiikkaa. Sen ytimessä ovat oikeutetusti korkea osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys. Lisäksi teemme monia byrokratiaa vähentäviä toimia, helpotamme muun muassa luvitusta ja parannamme yrittäjien asemaa.

Myös puute osaavasta työvoimasta on kasvun este. Tästä kannan suurta huolta. Tilanne julkisen talouden osalta on sellainen, ettei suuria rahasummia esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämiseen ole helppoa löytää.

Koulutustason nostossa on kuitenkin erittäin tärkeää onnistua. Suomi tarvitsee korkeakoulutettua työvoimaa. Olemme pieni maa, jossa asuu ikääntyvä väestö. Eläkkeelle jää koko ajan koulutetumpia ikäluokkia. Tulevaisuus näyttää vaikealta, jos emme tässä onnistu.

Olemme tällä kaudella onnistuneet löytämään rahoitusta tiettyihin kohteisiin. Erityisen tärkeää oli löytää ratkaisu, jolla saimme lääkäreiden ja eläinlääkäreiden koulutusmääriä kasvatettua. Tämä ei olisi onnistunut ilman tiedekuntien omaa proaktiivisuutta.

Hyvä yleisö,

Tiukka taloudellinen aika ei lopu tähän hallituskauteen. Asiantuntijat arvioivat, että sopeutuksia ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös tulevilla hallituskausilla, jotta voimme pärjätä. Julkisen talouden alijäämä on edelleen liiallista.

Samalla koulutushaasteemme on todellinen. Siksi onkin erityisen tärkeää, että pian käynnistyvässä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä löydetään uusia näkökulmia siihen, miten me tämän ongelman ratkaisemme.

Kutsun tähän visiotyöhön laajasti korkeakoulujen edustajat, opiskelijat, tutkijat ja sidosryhmät. Visio tulevaisuudesta ei synny ilman kriittistä, rehellistä keskustelua ja erilaisten ihmisten kohtaamisia.

Väestöhaaste iskee ennen pitkää myös korkeakoulutukseen. Meillä on jo nyt ikäluokkien kokoon nähden enemmän kuin riittävästi aloituspaikkoja. Paikkoja ei tunnu kuitenkaan olevan riittävästi siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin.

T&K-tavoitteemme toteutuu. Sen varmistaa voimassa oleva T&K-rahoituslaki. Seuraava askel onkin varmistaa, että rahoituksella saadaan aikaan se, mitä on tavoiteltu. Koko Euroopan tasolla on aivan olennaista, miten tehokkaasti ja vaikuttavasti kykenemme luomaan uusia keksintöjä ja innovaatioita tutkimuksesta.

Nyt on liikkeellä valtavasti rahaa tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön. On kuitenkin varmistuttava myös siitä, että tällä työllä on voimakas, yhteiskuntaa uudistava, jopa radikaali vaikutus.

Kasvua tai tuottavuutta ei synny ilman, että saamme aikaan keksintöjä ja toimintatapojen muutosta. On opittava tekemään paremmin. Tämän voimme oppia hyödyntämällä korkeatasoista tutkimusta. Tutkimuksesta on kummuttava yhä useammin myös yritystoimintaa, jotta vaikuttavuus olisi mahdollisimman suurta.

Hyvä yleisö,

alkava visiotyö on innostava mahdollisuus meille kaikille. Pidetään mielessä, että tätä visiota tehdään Suomelle. Pidän erittäin tärkeänä, että ajattelussa päästään oman arjen ja tavanomaisen ajattelun yläpuolelle. Kannustan haastamaan itseä ja muita.

Tuokaa rohkeasti ajatuksia ja näkemystänne keskusteluihin!

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille antoisaa johdon seminaaria. Kiitos kaikille!

Sari Multala
tiede- ja kulttuuriministeri