Hyppää sisältöön

Suomen rescEU medical -hanke vahvistaa eurooppalaista valmiutta

sisäministeriö
Ilona Hatakka
Tuula Luoma
Julkaisuajankohta 27.11.2024 12.52
Kolumni
Tuula Luoma ja Ilona Hatakka.

Suomeen perustetaan Euroopan komission rahoituksella valmiusvarastoja, jotka sisältävät lääkinnällisiä tarvikkeita ja lääkevalmisteita sekä henkilöiden ja elintarvikkeiden radioaktiivisuusmittauksiin soveltuvia laitteita. Lääkinnällisillä valmiusvarastoilla vastataan rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin.

Hoito- ja kirurgisilla tarvikkeilla varaudutaan skenaarioihin, joissa on paljon hoitoa vaativia traumapotilaita. Lisäksi varaudutaan antibioottiresistansseihin taudinaiheuttajiin ja CBRN-uhkiin. CBRN-uhilla tarkoittaa kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaineiden (N) väärinkäyttöä. 

Suomen rescEU medical -hanke on ollut käynnissä vuoden 2024 alusta. Hanketta ja siihen liittyvää laaja-alaista konsortiota johtaa sisäministeriö. Sisäministeriö koordinoi hanketta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Konsortiossa ovat lisäksi mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. 

Ensimmäinen hankevuosi on mennyt hankintojen käynnistämisessä ja valmiusjärjestelyiden valmistelussa. RescEU-kapasiteetti muodostuu materiaalin suunnittelusta, hankinnoista ja varastoinnista sekä hälytys- ja valmiusjärjestelyistä. Lisäksi Suomi kouluttaa asiantuntijoita perehdyttämään CBRN-laitteita kohdemaan viranomaisille. Kapasiteetin kehittäminen vaatii laaja-alaista erityisosaamista ja kykyä ymmärtää muuttuvaa kansainvälisen avun toimintakenttää. 

Hanke konkretisoi kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin

Voidaankin sanoa, että rescEU-kapasiteetin kehittäminen on kuin suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin konkretisoituma. Kapasiteetin suunnittelussa ja toimeenpanossa jokaisella konsortiopartnerilla on oma tärkeä roolinsa ja vahvuutensa.

Hanketyö on yhteispeliä, jossa yhteisen ymmärryksen muodostuminen on avainasemassa. Projektirahoitteinen työ määrittää hankintojen ja muun kehittämistyön raamit, mutta luo myös painetta esimerkiksi aikataulussa pysymiseen. Vaikka muutostarpeita väistämättä tuleekin, toiminnan perusajatuksen on säilyttävä kirkkaana: Suomen rescEU-varastointihankkeet vahvistavat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä koko Euroopan tasolla. 

Valmiusvarasto on osa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia

RescEU-kapasiteetti on osa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia ja sen rahoittaa Euroopan komissio. Vaikka pelastuspalvelumekanismi tuo helposti mieleen lentosammutuskoneet, tulvavahinkojen torjunnan tai tekniset asiantuntijatiimit, sen kautta voidaan sujuvasti lähettää myös lääkinnällisiä materiaaleja ja lääkevalmisteita terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. 

RescEU-materiaalien lähettäminen vaatii saumatonta yhteistyötä apua pyytäneen maan, lähettävän maan ja Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus ERCC:n välillä. Mekanismi toimii alustana koordinoidulle kansainväliselle avulle myös tilanteissa, joissa toimintaa johtaa apua pyytäneen maan terveysministeriö tai muu terveydenhuollon vastuuviranomainen. Tärkeintä on, että yhteistyön tuloksena oikeanlainen materiaalinen apu saapuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ja se pystytään tehokkaasti ottamaan myös käyttöön. 

RescEU-valmiuksien kehittäminen on viisautta. Erilaisiin kriiseihin, pandemioihin, kyberhyökkäyksiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin varautuminen vaatii jatkuvaa hereillä oloa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. EU-tason varautuminen edellyttää jatkossakin horisontaalista, koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa ja pitkäaikaista strategista sitoutumista. 

Tuula Luoma, erityisasiantuntija
Ilona Hatakka, projektipäällikkö

Ilona Hatakka Tuula Luoma