Elinkeinoministeri Lintilä: TKI-rahoituksen panostukset vahvistavat Suomen kasvun lähteitä
”Tekemämme päätökset hallituksen kehysriihessä TKI-rahoituksen nostamiseksi vahvistavat Suomen kasvun lähteitä. Vaikeinakin aikoina meidän on pidettävä huoli tulevasta kasvusta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.
Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta (määrärahoja ja valtuuksia) korotetaan kaikkiaan noin 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna.
Kokonaisuus sisältää muun muassa seuraavat toimet. Business Finlandin TKI-avustusvaltuutta korotetaan pysyvästi 63 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi vuoden 2023 valtuuksiin tehdään veturiyritysrahoitukseen kohdennettu kertaluonteinen 60 miljoonan euron korotus sekä otetaan käyttöön 10 miljoonan euron valtuus uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus on vuonna 2023 noin 2,3 miljardia euroa.
Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta alkaen vuodesta 2023. Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.
Alueellinen TKI-rahoitus tukee aluetalouden vahvistamista eri puolilla Suomea
Hallituksen kehysriihessä päätettiin ottaa käyttöön 10 miljoonan euron valtuus uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin.
”On tärkeää pitää kiinni kasvun mahdollisuuksista. TKI-panostukset ja niihin aiemmin kaavailtujen supistumisten peruminen merkitsevät sitä, että esimerkiksi yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia investoida ja kehittää”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kommentoi.
Uusi väline tukee yritysten T&K-toimintaa eri puolella Suomea ja vahvistaa alueellista innovaatiopolitiikkaa. Se aktivoi yrityksiä ja muita TKI-toimijoita kansainvälistymään ja kasvuun. Monilla alueilla ja aloilla tarvitaan enemmän käytännönläheisempää innovaatiotoiminnan kehittämistä, jonka avulla voidaan aktivoida enemmän pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan.
”TKI-toimissa tarvitaan erilaisia välineitä. Ensimmäistä kertaa historiassa panostamme myös alueelliseen TKI-toimintaan ja luomme näin edellytyksiä aluetalouden vahvistamiseen eri puolilla Suomea”, ministeri kertoo.
TKI-panostukset ovat aiemmin keskittyneet selvästi suuryrityksiin ja pääkaupunkiseudulle.
”Yritysten uudistumisen kannalta tärkeät tutkimus- ja kehitysinvestoinnit saadaan levitettyä laajemmin koko maahan ja myös pk-yrityksiin. Useilla paikkakunnilla TKI-menojen osuus BKT:stä on hyvin matala, vaikka alueella on merkittävästi teollisuutta ja yrittäjyyttä. Alueellinen TKI-rahoitus tukee myös maakuntaohjelmien toteuttamista ja alueiden elinvoiman vahvistamista perustuen niiden omiin vahvuuksiin”, ministeri sanoo.
TKI-tiekartan yhtenä keskeisenä painotuksena on korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli TKI-tiekartan tavoitteiden saavuttamisessa.
”Rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita kansainvälistymään ja kasvamaan viennin kautta. Alueen korkeakouluilla, erityisesti ammattikorkeakouluilla, on tässä tärkeä rooli. Soveltavan tutkimuksen painoarvo on merkittävä uuden luomisessa”, ministeri korostaa.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Mari Kokko, p. 040 521 2124