Tiedolla johtaminen hajautetussa työvoimapalvelujärjestelmässä: mahdollisuuksia ja haasteita

Suomen työvoimapalvelut ovat historiallisen muutoksen kynnyksellä. Vuonna 2025 vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyy valtiolta 45 kunnalliselle työllisyysalueelle. Muutos korostaa tiedolla johtamisen keskeistä roolia, sillä hajautettu järjestelmä tarvitsee tehokasta päätöksentekoa tukevaa ja alueellisiin tarpeisiin vastaavaa tietopohjaa. Tiedolla johtaminen on välttämättömyys, joka mahdollistaa tehokkaan ja vaikuttavan palvelujen tuottamisen hajautetussa järjestelmässä. Samalla valtion, kuntien ja KEHA-keskuksen roolit uudistuvat, kirjoittavat neuvotteleva virkamies Lari Anttonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja yksikön päällikkö Santtu Sundvall KEHA-keskuksesta kolumnissaan.

Hajautettu järjestelmä tuo paikalliset tarpeet keskiöön

Tiedolla johtamisen avulla työllisyysalueet voivat räätälöidä palvelunsa alueidensa erityispiirteiden mukaan. Tämä mahdollistaa tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamisen. Hajautetussa mallissa onnistuminen edellyttää myös saumattoman tiedonvaihdon ja yhtenäisten mittaristojen kehittämistä, jotta voidaan ylläpitää kansallista vertailukelpoisuutta. Tiedolla johtaminen edistää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Kun päätökset perustuvat luotettavaan ja kansallisesti validoituun dataan, on helpompi seurata ja arvioida palvelujen vaikuttavuutta ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Vaikka valtio ei jatkossa suoraan järjestä työvoimapalveluita, tulevat palvelut edelleenkin olemaan merkittävä osa valtion vastuulla olevaa kansallista työvoimapolitiikkaa. Poliittinen päätöksenteko tarvitsee jatkossa tuekseen yhä enemmän tietoa eri alueiden eroista ja vahvuuksista. Vuodesta 2025 eteenpäin KEHA-keskus ottaa keskeisen vastuun työvoima- ja kotoutumispalveluita koskevan kansallisen tiedontuotannon ja arvioinnin kehittämisestä. Tämä rooli on ratkaiseva, jotta työllisyysalueet voivat rakentaa omat toimintamallinsa yhtenäisten ja objektiivisten tietojen varaan. Samalla tiedontuotanto tukee entistä tehokkaammin toimivan lainsäädännön valmistelua. KEHA-keskuksen kehittämät digitaaliset sovellukset, kuten Mylly-tietoalustaan pohjautuvat TEPA- ja KOTO-raportit, tukevat alueiden operatiivista johtamista. Työllisyysalueille on mahdollisuus seurata tarkasti vastuulleen siirtyvien lakisääteisten palveluiden tuloksellisuutta ja toimeenpanoa usein jopa reaaliajassa. Tietoa voidaan hyödyntää myös paikallisissa keskusteluissa kunnan muiden sidosryhmien kanssa. 

Tanskasta inspiraatiota tiedolla johtamiseen

Tanska tarjoaa erinomaisen esimerkin siitä, miten tiedolla johtamista voidaan hyödyntää työvoimapalvelujen kehittämisessä. Tanskassa tiedolla johtaminen on integroitu osaksi keskusviraston toimintaa, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurannan sekä arvioinnin. Tämä on johtanut siihen, että työvoimapalvelut ovat paremmin kohdennettuja ja vastaavat paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin [1].

Tanskassa tiedolla johtamisen toimintamallit ovat myös edistäneet innovaatioita ja jatkuvaa parantamista. Esimerkiksi keskusvirasto käyttää laajasti data-analytiikkaa ja ennustemalleja, jotka auttavat ennakoimaan työmarkkinoiden muutoksia ja reagoimaan niihin proaktiivisesti [1]. Tämä on parantanut palvelujen laatua ja tehokkuutta, mikä on hyödyttänyt sekä työnhakijoita että työnantajia.

Haasteet ja ratkaisut

Suomessa siirtyminen hajautettuun järjestelmään tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää tiedolla johtamisen parhaita käytäntöjä. On tärkeää, että kunnat saavat riittävästi tukea ja resursseja tiedolla johtamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää sekä valtiolta että kunnilta investointeja tietojärjestelmiin, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.

Samalla on tärkeää tunnistaa hajautetun järjestelmän haasteet. Tiedon kerääminen ja jakaminen eri toimijoiden välillä voi olla haastavaa, ja onkin tärkeää luoda selkeät prosessit ja standardit tiedonhallinnalle. Valtakunnallisesti yhtenäiset ja kaikkien kuntien käytössä olevat mittarit ja tilastot luovat pohjan sille, että järjestelmän kehittämisestä voidaan keskustella tasavertaisesti. Lisäksi uusi keskitetty arviointitoiminta kerää yhteen aluekohtaisesti vahvuudet ja kehittämiskohdat ja mahdollistaa näin koko palvelujärjestelmän tuloksellisuuden kasvun. Arviointitoimintaa tullaan toteuttamaan kehittävänä eikä valvovana prosessina, jotta se tukee kaikkien toimijoiden yhteistä päämäärää – paremmin toimivia palveluja. Yhteistyö, kuten työllisyysalueiden osallistaminen arviointiprosesseihin, on avainasemassa. Tietoa tuotetaan sekä valtionhallinnolle että kuntakentän omiin tarpeisiin.

Tiedolla johtaminen on avainasemassa, kun siirrymme keskitetystä järjestelmästä hajautettuun järjestelmään työvoimapalveluissa. Tanskan esimerkki osoittaa, että tiedolla johtaminen voi merkittävästi parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta. Suomessa on nyt mahdollisuus hyödyntää näitä oppeja ja kehittää omaa järjestelmäämme siten, että se vastaa paremmin paikallisiin tarpeisiin ja edistää työllisyyttä koko maassa.

Tiedolla johtaminen tarjoaa keinon yhdistää paikallinen joustavuus ja kansallinen yhtenäisyys, mikä on elintärkeää uudessa järjestelmässä. KEHA-keskuksen ja kuntien yhteinen tavoite on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan sekä vastata paikallisiin tarpeisiin että rakentaa parempaa kansallista työvoimapalvelujärjestelmää. Kun työllisyysalueet noin kuukauden kuluttua aloittavat toimintansa yksi KEHA-keskuksen toive on, että alkaisimme välittömästi saada työllisyysalueilta syötettä siihen, miten sovelluksia tulisi jatkokehittää, jalostaa tai yksinkertaistaa.

[1]: Owal Group, "Tiedolla johtaminen hajautetuissa järjestelmissä 2023".

Neuvotteleva virkamies Lari Anttonen työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä Alueet ja kasvupalvelut -osastolla

Yksikön päällikkö (1.1.2025 alk.) Santtu Sundvall työskentelee KEHA-keskuksen Arviointi ja tiedolla johtaminen -yksikössä