Uudistava tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka sekä kehittyvät teknologiat auttavat hyödyntämään maailman murroksia
OECD:n tiede- ja innovaatioministerit kokoontuivat huhtikuussa Pariisissa keskustelemaan ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aiheina olivat geopoliittisen tilanteen vaikutukset tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan, näiden politiikkojen rooli kestävyyssiirtymissä sekä ennakoivan teknologiaohjauksen tavoitteet ja keinot. Johtopäätöksenä todettiin, että uudistava politiikka ja ennakoiva ohjaus auttavat hyödyntämään globaalien murrosten mahdollisuuksia ja hallitsemaan uusien kehittyvien teknologioiden riskejä.
Ilmastonmuutoksen torjunta, Covid-19-pandemia ja geopoliittiset jännitteet korostavat tieteen, teknologioiden ja innovaatiotoiminnan merkitystä. Globaaleihin haasteisiin ja murroksiin on pystyttävä vastaamaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Geopolitiikan kehitys tarkoittaa, että turvallisuusnäkökohdat ovat nousseet aikaisempaa merkittävämpään rooliin. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on kehitettävä uusia toimintatapoja näihin muutoksiin vastaamiseksi.
Teknologian nopea kehitys vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan ja elämän eri osa-alueisiin. Kehittyvät teknologiat, kuten tekoäly, lohkoketjut ja bioteknologia, avaavat ovia innovaatioille ja tuottavuuden kasvulle. Teknologiakehityksestä voi aiheutua kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia, minkä vuoksi ennakointia ja seurantaa on tehtävä aikaisempaa järjestelmällisemmin.
Pariisissa huhtikuussa pidetyssä OECD:n tiede-, teknologia- ja innovaatioministerien kokouksessa keskusteltiin tavoista vastata ajankohtaisiin merkittäviin politiikkahaasteisiin. Kokoukseen osallistui yli 50 maata sekä monia kansainvälisiä järjestöjä. Ministerikokouksessa hyväksyttiin julistus, joka viitoittaa OECD:n työtä tulevina vuosina.
Keskustelujen pohjana olivat kaksi OECD:n laatimaa linja-asiakirjaa: Uudistavan tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ohjelma sekä kehittyvien teknologioiden ennakoivan ohjauksen viitekehys. Moniin yhtäaikaisiin globaaleihin kriiseihin vastaaminen tehokkaasti edellyttää valtioilta kunnianhimoisempaa ja nopeammin uudistuvaa politiikkaa. OECD:n uudistavan tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ohjelma tarjoaa välineitä investointien kohdentamiseksi sekä sen arvioimiseksi miten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ja politiikkatoimet edesauttavat uudistustavoitteita.
Kehittyvät teknologiat tarjoavat merkittäviä hyötyjä, mutta ne voivat aiheuttaa myös riskejä yksityisyydelle, turvallisuudelle, oikeudenmukaisuudelle ja ihmisoikeuksille. Valtioiden on sen vuoksi ennakoitava nykyistä paremmin teknologiamurroksia sekä mahdollistettava ja vahvistettava teknologiakehityksen myönteisiä vaikutuksia. OECD:n uusi kehittyvien teknologioiden ohjauksen viitekehys sisältää välineitä tunnistaa ja vastata ennakoivasti teknologiakehityksen eettisiin, yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin vaikutuksiin sekä kehittää pitkän aikavälin kyvykkyyksiä vaikuttaa innovaatioiden vastuullisuuteen.
Toukokuun alussa julkaistiin valtioneuvoston raportti Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategiset tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Sen johtopäätös on, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla voidaan määrittää yhteistä suuntaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tukea teknologioiden avointa, monimuotoista ja vastuullista kehitystä sekä niiden hyödyntämistä käytännön ratkaisuissa. Keskeinen edellytys on pitkäjänteinen yhteistyö, jossa julkisella hallinnolla on tärkeä rooli mahdollistajana ja kannustajana.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on monien muutosten ja odotusten keskellä. Parhaillaan valmistellaan valtion t&k-rahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää t&k-rahoituksen lisäksi myös muita kehitystoimia, joihin edellä mainitut julkaisut antavat hyviä virikkeitä ja näkökulmia.
Kirsti Vilén, neuvotteleva virkamies