Hyppää sisältöön

Valtiosihteeri Tiilikainen: on tehtävä päätöksiä, jotka helpottavat ilmastotekoja

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 23.9.2020 10.23
Tiedote
Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Suomalaisista noin 80 % pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin 40 % kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja -tekojensa välillä. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuoret eivät ole ilmastoasenteiltaan yhtenäinen ryhmä. Heidän näkemyksensä ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä, jonka tulokset julkistettiin 23.9.2020 järjestetyssä webinaarissa. Hankkeessa on tutkittu aiemmin myös suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta.

Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

– Tässä hankkeessa on selvitetty monipuolisesti ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita. Ajan tasalla olevan tiedon avulla on mahdollista muodostaa yhteinen kuva Suomessa asenneilmapiiristä. Ja sitä kautta voimme pohtia myös mahdollisuuksia erilaisille toimintaan kannustaville ilmastotoimille, arvioi valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen julkistusseminaarin kommenttipuheenvuorossaan.

– Asenteet eivät riitä, jos mahdollisuutta konkreettisiin ilmastotekoihin ei arkipäivässä ole, tai ne vaativat kohtuuttomia tai kalliita valintoja. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin useista toimista, jotka osaltaan helpottavat yritysten, yhteisöjen ja tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia tehdä omia päästöjä vähentäviä päätöksiä, Tiilikainen muistutti.

– Tällaisia ovat esimerkiksi uusi tuki teollisuuden ilmastotoimiin, joilla muun muassa parannetaan energiatehokkuutta. Myös öljylämmityksestä luopumisen tai sähköautojen hankinnan tukeminen ovat konkreettisia esimerkkejä.

– Kansalaiskyselyssä lasten ja tulevien sukupolvien suojelu sekä talouden seikat nousevat esille ilmastotekoihin kannustavina tekijöinä. Nämä perustelut ovat nousseet esille myös muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi energiaratkaisuja pohditaan usein tulevien sukupolvien ja talouden kannalta. Tämä johtunee varmasti ainakin osin siitä, että molempiin – niin ilmastoon kuin energiaan – liittyvät pitkät aikajänteet, valtiosihteeri Tiilikainen arvioi.

– Mahdollisuus ilmastotekoihin on oltava jokaisella omien kykyjen ja olosuhteiden rajoissa. Suomalaisilla on varsin laaja yhteisymmärrys muutoksen välttämättömyydestä. Tätä yhteisymmärrystä ei saa vaarantaa vastakkainasetteluja rakentamalla tai osoittelemalla yksittäisiä ihmisryhmiä, Tiilikainen vetoaa.

– Meidän hallituksessa tulee tarjota keinoja ja kannusteita ilmastomyötäisiin valintoihin. Myös se tulee hyväksyä, että tekoihin voi kannustaa pelkästään oma taloudellinen hyöty tai naapureiden peesaaminen. Lopputulos ratkaisee. Tässä kohtaa esimerkiksi EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto voi tarjota uusia keinoja lisätä alueiden tai ihmisryhmien mahdollisuutta ilmastotoimiin. 

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? –tutkimushankkeessa on tutkittu aiemmin myös suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä. Kysely toteutettiin 26.2.–2.3.2020. Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti, TEM, puh. 029 506 4836