Pohja kiertotalouden green deal -sitoumuksille on pian valmis

Kiertotalouden strateginen green deal etenee suunnitellusti. Alkuvuodesta julkaistava sitoumusluonnos antaa pohjan toimijoiden omille sitoumuksille. 

Kiertotalouden strateginen green deal -sitoumus on vapaaehtoinen sopimus elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä. Sitoumuksessa organisaatio lupaa tarttua toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta vuoteen 2035 mennessä, ja raportoida tavoitteen toteutumisesta.

Sitoumusten pohjaksi on jo puolentoista vuoden ajan tehty laajaa yhteistyötä, jossa mukana on ollut joukko elinkeinoelämän toimijoita, kuntia, maakuntia, järjestöjä, tutkimuslaitoksia sekä ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöt ovat ovat nyt viimeistelemässä sitoumusluonnosta yhdessä tuotetun tiedon pohjalta.

Sitoumusluonnos julkaistaan alkuvuodesta. Seuraavaksi valmistelutyössä mukana olleet toimijat päättävät, lähtevätkö he mukaan strategiseen green dealiin omalla sitoumuksellaan. Sitoumuksia ovat tervetulleita tekemään kaikki organisaatiot, myös sellaiset, jotka eivät ole olleet mukana valmisteluvaiheessa.

Sitoumusluonnos on valikoima vaikuttavaksi todettuja toimenpiteitä 

Ympäristöneuvos Taina Nikulan mukaan sitoumusluonnos antaa mukaan lähteville toimijoille paljon vapautta valita itselleen sopivimmat toimenpiteet edistää kiertotaloutta. 

"Sitoumusluonnos kattaa joukon kunnianhimoisia toimenpiteitä, joista kukin organisaatio voi valita oman toimintansa näkökulmasta vaikuttavimman. Luonnoksen avulla voi tunnistaa, mikä toimenpide olisi oman organisaation näkökulmasta tuloksellisin", Nikula sanoo. 

Sitoumusluonnos on työkalu, jonka avulla organisaatio voi rakentaa oman sitoumuksensa. Mukaan lähtevän tahon tehtäväksi jää arvioida, mitä valittu toimenpide oman organisaation kohdalla konkreettisesti tarkoittaa. 

"Sitoumusluonnos perustuu kuuden tutkimuslaitoksen tekemään työhön. On poikkeuksellista, että toimenpiteille on saatu näin vahva tutkimuslaitosten taustadata ja työpanos, jolla on voitu varmistaa, että olemme tunnistaneet aidosti vaikuttavimmat toimenpiteet", Nikula sanoo.

Kiertotaloussiirtymä vaatii osaamisloikkaa

Osviittaa kiertotalouden green deal -sitoumusten teemoista saatiin marraskuussa Kiertotalousohjelman tilaisuudessa Musiikkitalossa. Tilaisuus kokosi yhteen toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta keskustelemaan kiertotalouden kannalta tärkeimmistä toimenpiteistä. Erityisesti kiertotalouden vaatima osaaminen puhutti osallistujia. 

"Siirtymä kiertotalouteen vaatii osaamisloikkaa jokaisella sektorilla ja jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Nyt kaikki toiminnot yritysten rahoituksesta kirjanpitoon on rakennettu lineaarisen talouden ehdoilla", sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Sari Tasa. 

Tasa nostaa esimerkiksi raaka-aineet, joista tarvitaan valtavasti lisää osaamista ja tietoa, jotta sivuvirrat osataan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Myös rahoittajilta tarvitaan lisää ymmärrystä kiertotalouden mukaisista, uusista liiketoimintamalleista. 

"Kiertotalous tarkoittaa liiketoiminnan palvelullistamista eli sitä, että tuotteen sijasta tai lisäksi myydään esimerkiksi tuotteen huoltoa tai hävittämistä. Suomessa tällaisia liiketoimintamalleja ei vielä täysin ymmärretä", Tasa sanoo. 

Vaikuttavimmat toimenpiteet syntyvät eri toimialojen yhteistyössä 

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Riikka Yliluoman mukaan tilaisuuden keskusteluissa korostui tarve yhteistyölle eri organisaatioiden ja toimialojen välillä. 

"Esimerkiksi rakennusalalla on paljon uusia kiertotalouden mukaisia toimintamalleja niin yrityksillä kuin kunnilla. Kokemusten ja tiedon vaihtaminen hyödyttää alan toimijoita laajasti", Yliluoma sanoo. 

Toisaalta kiertotalouden toteutuminen vaatii jokaiselta toimitusketjun osalta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin esimerkiksi vähähiilisyydestä. Esimerkiksi kuljetusten täytyy vähähiilistyä samalla kun kuljetettavat tuotteet aletaan tuottaa kiertotalouden periaatteita noudattaen, jotta tavoite saavutetaan.

Yliluoman mukaan kiertotaloustoimet ovat erityisen vaikuttavia silloin, kun yhteistyötä tehdään toimiala- ja toimijarajojen yli. 

"Olisi tärkeää, että organisaatioiden yhteistyö alkaisi jo sitoumuksen suunnitteluvaiheessa. Näin voimme löytää aivan uudenlaisia tapoja esimerkiksi hyödyntää sivuvirtoja tai suunnitella kiertotalouspalveluita", Yliluoma painottaa.