Näkökulma
Suomi tarvitsee kuntien ja alueiden ilmastotyötä

Kuntien ja alueiden ilmastotyö on merkittävässä roolissa Suomen ilmastoponnisteluissa. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma jättää perinnökseen ketterästi toteutettuja kokeiluja ja onnistumisia, jotka kannattaa skaalata laajasti käyttöön, kirjoittaa ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen.

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma onnistui vuosina 2018–2024 edistämään kuntien ilmastotyötä 160 hankkeessa eri puolella Suomea. Ohjelman perustana oli alusta alkaen ajatus siitä, että parhaiden ratkaisujen levittämisellä ja monistamisella voidaan saavuttaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Ohjelmassa ympäristöministeriön rahoitus oli 9 miljoonaa euroa. Hanketoteuttajien omarahoitus mukaan lukien ohjelman rahoitus oli noin 11 miljoonaa euroa. Ohjelma osoitti, että varsin kohtuullisilla panoksilla ilmastotyöhön voidaan saada mukaan lukuisat kunnat, lähes kaikki maakunnat ja kaikki ELY-keskukset.

Ohjelmassa on rahoitettu erilaisia erityisesti käyttäytymistä ja toimintatapoja ilmastoystävällisemmiksi muuttavia toimia, joiden ilmastovaikutukset näkyvät epäsuorasti ja viiveellä. Rahoituksen pääteemoja ovat olleet:

1) kuntien ilmasto- ja talousjohtaminen
2) kunnan ja yritysten välinen ilmastoyhteistyö
3) alueellinen ilmastoyhteistyö ja kuntien välinen ilmastoyhteistyö
4) kestävät elämäntavat ja kuntalaisten osallisuus
5) energiatehokkuus ja resurssiviisaus
6) liikenteen vähähiilisyys.

Teemojen valinta osoittautui toimivaksi. Ohjelman loppuarvioinnin mukaan ohjelma on muun muassa tukenut kuntia ilmastotyön käynnistämisessä, ilmastojohtamisessa ja ilmastotavoitteiden suunnitelmallisessa integroimisessa osaksi kuntien toimintaa.

Lisäksi ohjelma on edistänyt verkostoitumista ja tiedon jakamista paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Ohjelma on rahoittanut kuntien paikallisia ilmastohankkeita, joissa on kehitetty käytännönläheisiä ratkaisuja ilmastojohtamiseen, vähähiilisiin elämäntapoihin ja vähäpäästöiseen liikkumiseen.

Alueellisissa hankkeissa on vahvistettu kuntien välistä yhteistyötä, maakunnallisen ilmastotyön merkitystä ja luotu monistettavia työkaluja ja toimintamalleja, mikä on tukenut erityisesti pienempiä kuntia ilmastotyön jalkauttamisessa.

Loppuarvioinnin mukaan kansallisissa hankkeissa kehitetyt työkalut, kuten päästölaskurit ja ilmastobudjetointimallit, ovat helpottaneet kuntien ilmastopäästöjen seurantaa ja integroituneet osaksi kuntien strategista suunnittelua. Monia kunnissa kehitetyistä työkaluista ja toimintamalleista on jo otettu pysyvästi käyttöön. Tulosten skaalautuminen edellyttäisi kuitenkin lisää resursseja sekä kuntien välistä tiedonjakoa ja yhteistyötä.

Ohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi oli varsin haastavaa hankkeiden pitkälti epäsuorien päästövähennysvaikutusten takia. Loppuarvioinnin mukaan kunnille tarvittaisiin jatkossakin kanavia ilmastotyön rahoitukseen ja viestintään tulisi panostaa yhä enemmän. Tulevien ohjelmien toimenpiteiden ja resurssien vaikuttavaa kohdentamista helpottaisi kattava ja yhdessä kuntien kanssa muodostettu tilannekuva ilmastotyön tuen tarpeista ja ratkaistavista haasteista.

Kun ministeriöiden omarahoitus hiipuu, on kuntien ja alueiden löydettävä entistä paremmin muita rahoituslähteitä. Tarjolla on julkista ja yksityistä rahoitusta. EU:n rakennerahastoja (EAKR, ESR+ ja JTF) ja muuta EU-rahoitusta (mm. LIFE- ja Horisontti Eurooppa) hyödynnetään aiempaa paremmin. EU:n Life-ohjelmaan kuuluva suomalainen ACE-hanke on parhaillaan tuottamassa ilmastorahoituksen strategiaa, jota voidaan pitää lähivuosien ilmastotyön rahoituksen kenties tärkeimpänä tietolähteenä.

Vaikuttava ilmastotyö vaatii ilman muuta riittävää resurssointia – mikä on myös tulevaisuudessa yksi suurimmista haasteita kuntien ja alueiden ilmastotyössä. Hyvät kokemukset ja käytänteet kannattaa ottaa käyttöön. Pitkälle pääsee näiden kymmenen tärpin avulla.

Kirjoittaja