Ulkoministeri Valtosen puheenvuoro Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivässä 28.5.2024

Presidentti Halonen, Deputy Secretary General Berge, Hyvät Euroopan neuvoston ystävät,

Minulla on ilo osallistua tähän tilaisuuteen, jossa on monta syytä juhlaan. Euroopan neuvosto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Haluankin onnitella Euroopan vanhinta poliittista yhteistyöjärjestöä, josta Eurooppa ja Suomi, meistä jokainen, on hyötynyt valtavasti. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen 35 vuotta. Suomelle jäsenyys Euroopan neuvostossa oli merkittävä askel länsi-integraatiossamme, ja olemme olleet kaikki nämä vuodet aktiivinen ja aloitteellinen jäsen.

Euroopan neuvostolla on ollut merkittävä rooli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäjänä Euroopassa. Järjestö on rakentanut yhteisiä ydinarvoja heijastavan oikeusnormiston ja sopimusverkoston, jotka edistävät rauhaa, vakautta ja hyvinvointia mantereellamme. Euroopan neuvoston sopimuksia on jo noin 240. Niistä tunnetuin on Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen täytäntöönpanoa valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Yli 700 miljoonaa ihmistä järjestön 46 jäsenmaassa hyötyy niiden tarjoamasta suojasta. Yksi tärkeimmistä saavutuksista on kuolemanrangaistuksen poistaminen järjestön jäsenvaltioista.

Myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus, niin sanottu Istanbulin sopimus, on ainutlaatuinen maailmassa. Sitä on myös vastikään neuvoteltu tekoälyä ja ihmisoikeuksia koskeva puiteyleissopimus, joka on merkittävä kehitysaskel tekoälyn kansainvälisessä sääntelyssä. Globaalisti yhä tärkeämmät ympäristökysymykset ihmisoikeusulottuvuuksineen ovat tulossa voimalla järjestön agendalle. Euroopan neuvostolla on myös merkittävä rooli mantereemme ulkopuolella: yli 100 järjestön ulkopuolista valtiota on liittynyt Euroopan neuvoston eri sopimusten tai instrumenttien osapuoliksi.

Kokoontuessamme tänään eduskunnassa on todettava Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen – PACE:n – tärkeä rooli järjestön toiminnassa jäsenvaltioiden ministereistä tai heidän pysyvistä edustajistaan koostuvan ministerikomitean rinnalla. PACE on lähellä omaa sydäntäni, sillä minulla oli ilo toimia PACE:n Suomen valtuuskunnan varajäsenenä vuosina 2019-2023. Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokouksen aloitteesta ovat syntyneet keskeiset Euroopan neuvoston yleissopimukset kuten Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Yleiskokouksella on myös merkittävää päätöksentekovaltaa: se esimerkiksi valitsee järjestön pääsihteerin – tämä tärkeä valintaprosessi on käynnissä parhaillaan ja uusi pääsihteeri valitaan kesäkuussa. PACE valitsee myös ihmisoikeusvaltuutetun – tehtävässä aloitti huhtikuussa irlantilainen Michael O’Flaherty.

Nostan tässä yhteydessä esiin myös Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin, jonka perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Kongressi vastaa paikallis- ja aluedemokratian vahvistamisesta jäsenmaissa. Se myös valvoo jäsenvaltioiden paikallis- ja aluetason demokratian tilaa järjestämällä säännöllisesti monitorointivierailuja; Suomeen tällainen monitorointivierailu toteutettiin kuluvana keväänä ja odotamme mielenkiinnolla raporttia, joka esitellään lokakuussa kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnossa Strasbourgissa.

Euroopan neuvostosta arvot ovat siirtyneet luontevasti Euroopan unionin perustaksi. Yksikään valtio ei ole liittynyt Euroopan unioniin olematta ensin Euroopan neuvoston jäsen. Euroopan neuvosto edistää EU:n ehdokasvaltioiden uudistuksia ja siten EU:n laajentumisprosessia. EU on Euroopan neuvoston merkittävin kumppani ja EU-maat muodostavat järjestön enemmistön.

EU:n rooli kasvaa järjestössä entisestään, kun siitä tulee Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoli.

Vaikuttavuuden, tehokkuuden ja koordinaation varmistamiseksi on tärkeää, että Euroopan neuvosto vahvistaa yhteistyötään myös muiden kansainvälisten järjestöjen kuten Etyjin ja YK:n kanssa. Suomi toimii ensi vuonna Etyjin puheenjohtajamaana ja pyrimme osaltamme edistämään tätäkin tavoitetta.

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut yli kaksi vuotta. Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta hyvin pian hyökkäyssodan alettua. Se oli tärkeä viesti Venäjälle: hyökkäys Ukrainaa ja sen kansaa vastaan oli myös hyökkäys Euroopan neuvoston ydinarvoja – ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja rauhaa vastaan. Vuosi sitten järjestön jäsenvaltiot vahvistivat tukensa järjestön ydinarvoille ja Ukrainalle Euroopan neuvoston huippukokouksessa Reykjavikissa.

Ukrainan vahinkorekisterin perustaminen oli Reykjavikin huippukokouksen konkreettisin tulos. Rekisteri oli ensimmäinen askel kohti Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamista ja oikeuden takaamista sodan uhreille. Rekisteri kerää korvausvaateita ja todisteita vahingoista, joita Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa.

Tällä hetkellä rekisterissä on 44 jäsentä – 43 valtiota ja Euroopan unioni – ja toivomme, että siihen liittyy myös mahdollisimman moni Euroopan neuvoston ulkopuolinen maa. Lisäksi Euroopan neuvosto edistää korvauksista päättävän kompensaatiomekanismin ja myös erityistuomioistuimen perustamista Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen käsittelyyn.

Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vahvana – myös Euroopan neuvostossa. Suomi on rahoittanut Euroopan neuvoston Ukrainan-toimintaohjelmaa jo vuodesta 2014. Edellistä nelivuotista toimintaohjelmaa (2018–2022) tuimme 3,5 miljoonalla eurolla. Tänä ja ensi vuonna tukemme Euroopan neuvoston Ukraina-työlle on yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Vammaisinkluusio, sukupuolten tasa-arvo sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja torjuminen ovat Ukraina-tukemme keskiössä.

Samalla kun ensisijainen huomiomme kohdistuu oikeutetusti Ukrainaan, korostamme tuen tarvetta myös Georgialle, Moldovalle ja Länsi-Balkanille Euroopan neuvoston arvojen ja standardien vahvistamiseksi näissä maissa. Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt edistämään Kosovon jäsenyyttä Euroopan neuvostossa; uskomme, että jäsenyys olisi ennen kaikkea Kosovon kansalaisten edun mukaista.

Suomi on myös tukenut Euroopan neuvoston yhteistyötä Valko-Venäjän demokraattisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Hyvät osallistujat,

Suomi liittyi Euroopan neuvoston täysjäseneksi vuonna 1989 eli 35 vuotta sitten. Suomi on tänä aikana kehittänyt oikeusjärjestelmäänsä ja lainsäädäntöään Euroopan neuvoston standardien mukaisesti. Siten jäsenyys Euroopan neuvostossa on vaikuttanut laajasti suomalaisten arkeen ja oikeuksien toteutumiseen. Kerron muutaman esimerkin: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on selkeyttänyt sananvapauden ja yksityisyyden suojaa ja rajanvetoa; Euroopan neuvoston sopimuskehikko on vauhdittanut ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön kehittämistä; erään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun johdosta saatettiin keväällä 2024 voimaan lakimuutos, joka takaa mielenterveyspotilaiden oikeuden valittaa pakkolääkitystä koskevasta lääkärin ratkaisuista.

Vastaavasti Suomi on vaikuttanut aktiivisesti Euroopan neuvoston toimintaan. Suomi on jakanut kansallista osaamista, asiantuntemusta ja hyviä käytänteitä muille jäsenmaille eri politiikka-aloilla – myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta.

Itselleni EN antoi mahdollisuuden oikeudellisen ja ihmisoikeuskomitean kautta seurata esimerkiksi Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja opposition tuskaista alasajoa. Tapasin Vladimir Kara-Murzan Pariisissa huhtikuussa 2022; vain muutamia päiviä ennen kuin hänet pidätettiin Moskovassa. Myös Aleksei Navalnyi ja sittemmin hänen asianajajansa oli meillä säännöllisesti kuultavana.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tehtävän perustaminen ja PACE:n toteuttama ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen monitorointi jäsenmaissa ovat esimerkkejä Suomen aloitteista järjestössä. Suomella on myös ollut keskeinen rooli Euroopan neuvoston romanipolitiikan kehittämisessä viime vuosikymmeninä.

Suomen pitkäaikaisia prioriteetteja Euroopan neuvostossa ovat olleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja niin sanottujen monitorointimekanismien työn tukeminen. Temaattisesti olemme edistäneet muun muassa tasa-arvoa ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa, syrjimättömyyttä ja vähemmistöjen oikeuksia sekä kansalaisyhteiskunnan osallistamisen vahvistamista.

Hyvät kuulijat,

Euroopan neuvoston toimintaympäristö on järjestön 75-vuotisen taipaleen aikana muuttunut valtavasti. Mutta Euroopan neuvoston ja sen edistämien arvojen merkitys jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille, myös Suomelle ja meille suomalaisille, on säilynyt.

Euroopan neuvosto on keskeinen osa monenvälistä sääntöihin perustuvaa järjestelmää. Järjestön ydinarvoja kyseenalaistetaan kuitenkin yhä useammin.

Huolestuttavia kehityssuuntia on monia. Haasteisiin lukeutuvat esimerkiksi demokratian taantuminen, oikeusvaltioperiaatteen tahallinen laiminlyönti, pyrkimykset heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sivuuttaminen, vähemmistöjen kohtaamat ongelmat sekä tiedotusvälineiden ja toimittajien turvallisuuteen kohdistuvat uhat. Listaa voisi valitettavasti jatkaa edelleen.

Näissä olosuhteissa Euroopan neuvosto ja sen edustamat arvot ja järjestelmä tarvitsevat tukemme. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja sen tuomioiden täysimääräisen täytäntöönpanon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Meidän on puolustettava maailman kattavinta ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää. On pidettävä yllä kokonaisvaltaista turvallisuutta, joka rakentuu ymmärrykselle valtioiden sisäisen demokratian ja ihmisoikeuksien tilan yhteydestä valtioiden väliseen turvallisuuteen.

Tavoitteenamme tulee olla vahva, ketterä ja tehokkaasti toimiva Euroopan neuvosto, joka kykenee mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja jonka kautta kykenemme yhdessä edistämään ja puolustamaan meille yhteisesti tärkeitä asioita myös jatkossa.

Lopuksi haluaisin vielä kiittää tämän tilaisuuden järjestäjiä. On tärkeää tehdä Euroopan neuvoston työtä tunnetummaksi ja siksi olen ilahtunut nähdessäni näin laajan kuulijakunnan paikalla tässä tilaisuudessa. Toivotan teille kaikille antoisia keskusteluja Euroopan neuvostosta. Kiitos.