Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Yhteiskunnassa on oltava toimivat, kattavat ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. Julkisilla kulkuneuvoilla on päästävä töihin, asioille ja vapaa-ajan viettoon. Tästä hallitus tulee omalta osaltaan huolehtimaan.

Joukkoliikenteen edistäminen on myös yksi merkittävimmistä keinoista liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Erityisesti työmatkaliikenteessä joukkoliikenteet edut ovat kiistattomat. Viehän esimerkiksi yksi metrojuna kerralla 700 henkilöauton verran matkustajia Työmatkallaan metromatkustaja aiheuttaakin vain kuudesosan henkilöautonkuljettajan aiheuttamista kasvihuonepäästöistä.

Joukkoliikenne tarvitsee myös hyvän liikenneinfrastruktuurin. Hallituksen budjettipäätös 10 uuden ison liikennehankkeen aloittamisesta vielä tällä hallituskaudella koituu myös joukkoliikenteen eduksi. Uudet liikenneinvestoinnit parantavat luonnollisesti myös liikenneturvallisuutta. Tulemme syksyn aikana laatimaan ehdotuksen uudeksi liikenneturvallisuussuunnitelmaksi.

Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, raideliikenteen kannalta kaikista keskeisistä hankkeista on jo hallituksessa päätetty. Oikoradan valmistuttua radan parannustyötä jatketaan Lahdesta eteenpäin. Pääradan korjaaminen Seinäjoen ja Oulun välillä aloitetaan puolestaan vuonna 2007. Hallitus on päättänyt myös rautatieliikenteemme sydämen, Ilmalan ratapihan peruskorjauksesta.

Julkisen rahoituksen määrällä mitattuna Suomen joukkoliikennejärjestelmää voidaan pitää yhtenä maailman kustannustehokkaimmista. Vastaahan valtion ja kuntien suora tuki vain kymmenesosaa joukkoliikenteen 2 miljardin euron liikevaihdosta. Lisäksi valtio tukee joukkoliikennettä helpotuksin mm. polttoaineverossa. Varsin pienellä julkisella panoksella saamme kuitenkin kattavat ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. Kun asian vielä suhteuttaa maamme kokoon ja harvaan asutukseen, korostuu saavutuksen merkitys entisestään. Kustannustehokkuuden kääntöpuoli on kuitenkin se, että pienetkin heilahtelut julkisessa rahoituksessa näkyvät nopeasti kansalaisten saamien julkisten palveluiden tasossa.

Tämä on ilmeisestikin ollut pontimena myös opposition välikysymykselle. Tällöin huomioimatta jäävät kuitenkin ne toimintaympäristömuutokset, jotka heijastuvat julkisen liikenteen järjestämiseen. Kasvava autonkäyttö, ikääntyvä väestö sekä aluerakenteen keskittyminen ovat jo luoneet kokonaan uudenlaisia haasteita joukkoliikennejärjestelmälle. Tässäkään ei kuitenkaan voi haikailla paluusta eiliseen. Nämä muutokset ovat tosiasiassa olleet nähtävissä jo ennen tämän hallituskauden alkua. Tuolloin joukkoliikenteen rahoituksen turvaavat uudistukset eivät kuitenkaan olleet esittelevän ministerin agendalla.

Kun olosuhteet muuttuvat, täytyy jatkuvasti etsiä uusia tapoja kehittää palveluja. Yhteiskunnan ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksien kannalta kestävä ratkaisu ei esimerkiksi löydy siitä, että valtion tuella ajetaan tyhjiä bussi- tai junavuoroja.

Karu totuus on, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet viime vuosina. Matkustajamäärän vähentymistä selittää suurelta osin henkilöautomäärän kasvu. Viimeisten kuukausien luvut - esimerkiksi YTV alueelta - kertovat kuitenkin, että aallonpohja on nyt saavutettu, ja matkustajamäärät ovat kääntyneet jopa kasvuun.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sekä tunnistanut toimintaympäristön muutostekijät että ryhtynyt perusteellisesti uudistamaan joukkoliikenteen järjestämistapaa vastaamaan uusia haasteita.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ovat valmistuneet ehdotukset matkojen yhdistelyn valtakunnallisesta toimintamallista, yhtenäisestä julkisen liikenteen peruspalvelutasosta sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamisesta.

Näiden töiden valmistuttua asetettiin joukkoliikennetavoitteiden saavuttamista loppuhallituskauden aikana selvittänyt työryhmä eli ns. valtiosihteerityöryhmä. Se ehdotti muun muassa alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen rahoitusrakenteen uudistamista. Tätä työtä ministeriö vie parhaillaan eteenpäin.

Matkojen yhdistelytoiminta on erinomainen esimerkki siitä uudesta ajattelutavasta, jota joukkoliikennepalveluiden turvaaminen edellyttää. Yhdistelyssä hyödynnetään kaikille avointa joukkoliikennettä mahdollisimman paljon. Yhdistelyn ja kutsuohjatun joukkoliikenteen kautta palveluita voidaan myös ulottaa alueille, joilla perinteisellä tavalla hoidetut joukkoliikennepalvelut uhkaavat loppua tai ovat jo loppuneet. Ensimmäiset matkojen yhdistelyyn tarkoitetut uudet matkapalvelukeskukset aloittavat toimintansa ensi vuonna.

Joukkoliikenteen käyttäjien lisäksi matkojen yhdistelyn suurimpia hyötyjiä ovat kunnat ja Kansaneläkelaitos, joiden maksamien kuljetuskustannusten nousua järjestelmä hillitsee. Toimintamallin laajentamisen koko maahan on arvioitu tuovan näillä tahoille yhteensä noin 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Arvoisa puhemies,

Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten takia joukkoliikenteen haasteet ovat kovat. Palvelujen tulee sopeutua uuteen tilanteeseen samalla kun käytettävissä olevat resurssit ovat jo ennestään niukat. Niukkuutta lisää se, että rahoituksen piiriin on tällä hallituskaudella tullut mm. lentoliikenne, joka on osoittautumassa kustannuksiltaan varsin kalliiksi.

Nykyisin Suomessa ajetaan yhteensä yli 40 000 bussivuoroa vuodessa. Näistä lääninhallituksen rahoituksen varassa on tällä hetkellä vain noin 4000. Yhteiskunnan muutokset ovat näkyneet myös bussivuorojen määrässä. Vielä kymmenen vuotta sitten lääninhallitukset ostivat noin 6000 vuoroa. Esillä ollut muutaman sadan vuoron lakkaaminen ensi vuoden alusta tuleekin suhteuttaa näihin lukuihin.

Se, että välikysymyksessä todetaan hallituksen epäonnistuneen joukkoliikennepolitiikassa on vailla pohjaa. Kuten jo totesin, hallitus on uudistamassa joukkoliikennepalveluiden rahoitus- ja hankkimistapaa. Sen lisäksi tällä hallituskaudella on otettu käyttöön uusia keinoja joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi.

Hallitusohjelman mukaisesti budjettiriihessä päätettiin työsuhdematkalipusta. Työmatkojen lisäksi työsuhdelipulla voi matkustaa myös vapaa-ajalla. Uskon, että uudistus parantaa merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Päätös työsuhdelipusta langettaa vastuuta myös julkisen sektorin työnantajille. Hallitus onkin asettanut työryhmän valmistelemaan työsuhdelipun käyttöönottamista valtiolla. Työryhmä laatii marraskuun loppuun mennessä ohjeet valtiolla noudatettavista menettelyistä. Näin kannustetaan työsuhdelipun käyttöönottoon myös muilla työpaikoilla.

Myös pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen joukkoliikenteen yhtenäisestä lippujärjestelmästä on käynnistetty selvitys. Matkustajalle helppo lippujärjestelmä lisäisi edelleen joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Tehdäänhän Suomen yli 500 miljoonasta vuotuisesta joukkoliikennematkasta noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Myös YTV-alueen lippujärjestelmän laajentamisesta Keravalle ja Kirkkonummelle on jo alustavasti sovittu.

Hallitus valmistelee myös parhaillaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien edustajista koostuvan joukkoliikennefoorumin asettamista. Käynnistämme myös keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittämisohjelman.

Arvoisa puhemies,

Liikennepalvelujen säilymisen ja kehittymisen kannalta on olennaista, että alueelliset ja paikalliset palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti.

Tämä merkitsee sitä, että joukkoliikenneasioita on voitava tarkastella nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tässä yhteydessä pitää selkeyttää myös eri tahojen roolijakoa. Erityisen merkittävä paikallisten tahojen merkitys on ollut Itä-Suomen lentoliikenteen ja Merenkurkun liikenteen turvaamisessa. Kokemuksemme alueiden oman roolin vahvistamisesta ovat olleet myönteiset.

Samalla on syytä alleviivata sitä, että valtio ei ole kaatamassa joukkoliikenteen kustannusvastuuta kunnille. Kysymys on paikallisten toimijoiden vastuun lisäämisestä palvelu- ja rahoitustason määrittämisessä. Lainsäädännössä ei pidä myöskään asettaa tarpeettomia rajoituksia kuntien mahdollisuuksille osallistua kuntalaisten joukkoliikennepalveluiden järjestämiseen. Nykyisinhän kunnat eivät esimerkiksi voi osallistua junaliikenteen ostamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikka haluaisivatkin.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan vuoden 2006 talousarvioesityksen perusteella päätöksiä tulevien vuosien liikenneostoista. Neuvottelemme muun muassa parhaillaan uudesta ostoliikennesopimuksesta VR:n kanssa. Lääninhallitukset selvittävät myös osaltaan ensi vuoden liikenneostoja. Itä-Suomen lentoliikenteen osalta tarjousmenettelyt ovat käynnissä. Saariston yhteysalusliikennettä selvittänyt työryhmä on päättämässä työtään ja Merenkurkun liikenteen tarjouskilpailu on käynnistymässä. Kannanotot yksittäisiin mahdollisesti lakkauttamisuhan alaisiin vuoroihin on syytä säästää siihen, kun edellä mainitut selvitykset valmistuvat.

Arvoisa puhemies,

Eduskunta voi arvioida omalta osaltaan joukkoliikenteen rahoitusta vuoden 2006 budjetin osalta. On syytä panna merkille, että koko oppositio on huolissaan joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Tämä luo erinomaisen asetelman tehdä tuloksellista liikennepolitiikkaa joukkoliikenteen aseman parantamiseksi. On kuitenkin selvää, etteivät toimintaympäristön muutokset ole yksistään hallituksen tai eduskunnan hallittavissa. Meidän on uskallettava tarkastella sitä, miten voimme käyttää yhteiskunnan voimavarat joukkoliikenteen tukemisessa niin, että kansalaiset saavat tukieuroista parhaan mahdollisen hyödyn. Uskon, että esimerkiksi työsuhdelippu on juuri tällainen keino.

Hallitus jatkaa tällä esitetyllä määrätietoisella linjallaan joukkoliikenteen kehittämistä. Emme ole pelänneet tarttua myös siihen haasteeseen, joka liittyy koko joukkoliikennejärjestelmän uudistamiseen tulevaisuuden haasteita paremmin vastaavaksi. Hallitusohjelman mukaisesti tulemmesamaan aikaan huolehtimaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta koko maassa ja samalla edistämään uusien käyttäjien saamista joukkoliikenteen pariin.