FI SV EN

Kuntakohtaiset riskit jakautuvat epätasaisesti
Kiinteistöjen omaisuusjärjestelyjen vaikutukset ovat sote-uudistuksessa maltillisia

Valtioneuvoston viestintäosasto 7.12.2016 11.21
Tiedote 533/2016
Kiinteistöjen omaisuusjärjestelyjen vaikutukset ovat sote-uudistuksessa maltillisia

Sote-uudistuksessa kuntien sote-kiinteistöjen suunnitellaan jäävän entisille omistajilleen ja maakunta vuokraa niitä. Maakunta ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kaikkia nykyisiä tiloja. Ajan mittaan sote-käytöstä voi vapautua arviolta vajaa viidennes eli 1,2 miljoonaa neliömetriä tilaa. Osalle kiinteistöistä löytyy vaihtoehtoista käyttöä, mutta osa varsinkin huonokuntoisista rakennuksista muodostaa riskin kunnille. Riski käyttämättä jäävistä tiloista on suurin vähenevän väkiluvun alueilla, todetaan Selvitys kuntien kiinteistöriskistä Sote-uudistuksessa -raportissa.

Enemmistössä kuntia vaikutukset ovat pieniä verrattuna siihen muutokseen, joka muutoinkin tapahtuisi ilman edessä olevia omaisuusjärjestelyitä. Jos hyväkuntoiseen, käyttämättä jäävään kiinteistöön on maksamatonta velkaa, taloudelliset vaikutukset saattavat yksittäiselle kunnalle olla suuria.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä mahdollisesti vapautuvien kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat 7-8 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan kuntien omistamia, sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2 ja niiden laskennallinen arvo on noin 4,2 mrd. €.  Käyttämättä jäävistä kiinteistöistä aiheutuva kuntataloudellinen vaikutus ei kuitenkaan ole sama kuin laskennallinen arvo, vaan se riippuu siitä, minkä verran rakennuksiin kohdistuvaa, poistamatonta hankintamenoa on jäljellä.  Tämä negatiivinen tulosvaikutus heikentää kunnan tulosta tilinpäätöksessä. Kunkin kunnan taseen ali- tai ylijäämäkertymistä riippuu, lisääkö negatiivinen tulosvaikutus kunnan alijäämää.

Korkein riski jäädä käyttämättä on vähenevän väestön kunnissa laitosrakennuksilla ja vanhoilla avopalvelurakennuksilla.  Tämän riskiryhmän laitoskiinteistöstä arviolta 35  %   ja avopalveluiden  kiinteistöistä  5-15 % voi jäädä käyttämättä seuraavan viiden vuoden aikana. Sote-uudistuksessa tehostetaan toimintaa palvelurakenteita ja palveluverkkoa kehittämällä. Kiinteistökannan kehittämistä ja käytön tehostamista tapahtuu myös sote-uudistuksesta riippumatta.  Sote-käytöstä poistuvien kiinteistöjen pinta-ala on arviolta 1,2-1,4 Mm2 ja laskennallinen arvo 700 – 760 M€. Näistä noin 0,5 Mm2 on korkean riskin kiinteistöjä, joille on todennäköisesti kaikkein vaikeinta löytää jatkokäyttöä. Tämän osuuden laskennallinen arvo on noin 315 M€.

Kiinteistöistä aiheutuu ylläpitokustannuksia, vaikka niitä ei käytetä.  Vuosittainen ylläpitokustannus ilman sote-käyttöä jäävistä kiinteistöissä olisi 7-8 M€.  Tästä korkeimman riskin kiinteistöjen osuus on n. 3 M€, mikäli kaikki kiinteistöt tyhjenisivät samana vuonna. Muutos ei toteudu heti, vaan maakunnat todennäköisesti etenevät palveluverkon uudistamisessa vaiheittain ja osittain eri aikaan. Mikäli kiinteistöt purettaisiin, olisi purkukustannus 190-206 M€, josta korkean riskin kiinteistöjen osuus on n. 80 M€.

Kuntien enemmistölle vaikutukset ovat kuitenkin pieniä, eikä sote-uudistus merkittävästi vaikuta siihen, mitä muutoksia kuntien kiinteistöissä tapahtuu.  Riskit kasaantuvat pienelle osalle kuntia.  Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, jos uutta vuokralaista ei löydy. Tätä riskivaaraa vähentää se, että maakunnat tulevat kuitenkin suosimaan uusia hyväkuntoisia kiinteistöjä.

Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group Oy. Hankkeen väliraportti julkaistiin kesällä 2016.

Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa -selvitys

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: senior manager Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group Oy, p. 050 4100 737, riikka-leena.leskela (at) nhg.fi sekä hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja Helena Tarkka, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 141, helena.tarkka (at) vm.fi