Kolumni
Miten hallitusohjelman toteutumista seurataan?

Hallitusohjelman tehtävä on kertoa niin eduskunnalle, kansalaisille kuin virkakoneistollekin, mitä hallitus aikoo tehdä seuraavan neljän vuoden aikana. Keskeinen osa hallitusohjelman toteuttamista on sen seuranta.

Hallitusohjelman seuranta kuuluu valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Aiemmilla hallituskausilla toteutumista seurattiin lähinnä kirjallisesti: ministeriöitä pyydettiin raportoimaan oman hallinnonalan toimista vähintään hallituskauden puolivälissä ja lopussa. Toimien lisäksi myös vaikuttavuutta on seurattu muun muassa indikaattoreiden avulla.

Kuluvalla hallituskaudella seuranta muuttui strategisemmaksi heijastaen hallitusohjelman uutta muotoa. Kullekin kärkihankkeelle sovittiin poliittisesti tärkeimmät etapit, esimerkiksi hallituksen esitys tai valmistunut strategia sekä niiden tavoiteltu valmistumisaika. Valtioneuvoston kanslia on seurannut koko hallituskauden ajan kuukausittain etappien toteutumista ja raportoinut niistä sekä hallituksen strategiaistunnoissa että valtioneuvoston verkkosivuilla.

Kärkihanke-etapit ovat ryhdistäneet seurantaa merkittävästi. Aiemmalla kirjallisella kuvailulla ei ollut mahdollista havaita ajoissa, etenivätkö tavoitteet suunnitellusti. Aikatauluseurannan avulla ongelmiin voidaan puuttua aikaisemmassa vaiheessa. Eri aikajanojen tarkastelu yhtä aikaa auttaa myös näkemään mahdolliset hankeruuhkat sekä ohjaa hallituksen strategiaistuntojen asialistojen suunnittelua.

Etappiseurannan lisäksi hallituksen tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattoreilla. Indikaattorit mainitaan hallitusohjelmassa ja ne on valittu kärkihankeministereiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Näitä indikaattoreita pidetään yllä valtioneuvoston kansliassa.   

Indikaattoreita päivitetään harvemmin ja niitä on paljon vaikeampi tulkita kuin aikataulussa pysymiseen viittaavat kärkihanke-etapit. Tilastoilla on hankala osoittaa täsmällisesti hallituksen tekemien toimien vaikuttavuutta ja lisäksi vaikuttavuus ilmenee usein viiveellä. Toisaalta myös itse tilastot valmistuvat usein melkoisella viiveellä. Näin ollen, vaikka indikaattorit herättävät usein paljon kiinnostusta, on niiden käytettävyyteen syytä suhtautua varauksella.

Mitä seuranta sitten kertoo nykyisen hallitusohjelman toteutumisesta? Suurin osa hankkeista etenee ajallaan ja ne, jotka ovat myöhässä, ovat yleensä törmänneet muun muassa EU:sta tuleviin esteisiin. Hallituskauden loppua kohti indikaattorit myös ovat alkaneet osoittaa toimien vaikutuksia. Esimerkiksi työllisten määrä on kasvanut, asuntorakentaminen lisääntynyt ja syrjäytyneiden nuorten (NEET eli ei töissä eikä opiskelemassa olevat) määrä on vähentynyt. Myös kotimaisen puun käyttö on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti.

Kumpikin seurantamenetelmä on osoittautunut tällä kaudella hyväksi ja tukenut hallituksen tavoitteiden määrätietoista eteenpäin vientiä. Ne ovat myös lisänneet tiedonkulkua ja avoimuutta niin poliittisten toimijoiden, virkamiesten kuin kansalaistenkin suuntaan.

Seuraavalla hallituskaudella seurantamenettelyä tulisikin jatkaa. Suunnitelmissa on kehittää seurannan verkkosivuja niin, että etappien sisällöstä saisi enemmän tietoa. Lisäksi indikaattorit tulisi julkaista osana seurantaa ja tiedot päivittää vähintään vuosittain. Myös niiden sisällyttämistä osaksi mainiota Findikaattori.fi-palvelua tulisi harkita. Tosin kun halutaan mitata mahdollisimman hyvin ja räätälöidysti hallitusohjelman tavoitteita, ei indikaattoreissa käytettävä tieto tule aina virallisten tilastojen kautta, vaan niihin voidaan esimerkiksi käyttää myös kyselytietoja.

Ulla Rosenström
Kirjoittaja on johtava erityisasiantuntija strategiasihteeristössä (strategiaosastolla 17.9.->) valtioneuvoston kansliassa.

_____________

Kolumni osa kirjoitussarjaa, jossa kerrotaan seuraavalle hallitukselle strategisten johtamisvälineiden kehittämisestä suosituksia valmistelevan hankkeen työstä. Hallinnossa hanke tunnetaan myös Pakuri-nimellä.