Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilä Sovinnon puheen juhlassa Nivalassa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 5.5.2018 14.00
Puhe

Herra tasavallan presidentti, Hyvät juhlavieraat, Juhlimme viime vuonna Suomen satavuotisjuhlia. Tämä vuosi on muisteltu sisällissotaa, mihin Suomi ajautui vain muutamia viikkoja eduskunnan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Tässä tarkoituksessa järjestimme eduskunnassa tammikuussa tilaisuuden, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheen. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Nämä ihanteet tiivistyvät Kyösti Kallion elämäntyössä.

Arvoisat kuulijat!

Olemme kuluneina kuukausina käyneet läpi alkuvuoden 1918 kivuliaita tapahtumia hakematta syyllisiä. Olemme tarpeeksi vahvoja käsittelemään tapahtumia toista osapuolta loukkaamatta ja tosiasioita salaamatta. Suvuissa on omat tarinansa, omat kipeät ja ehkä vaietut kokemukset. Niistä meidän pitää oppia. Niistä on siirtynyt aineksia myös suomalaisuutemme.

Tänään muistamme sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa tasan sata vuotta sitten, 5. toukokuuta 1918. Kallio oli piileskellyt koko sisällissodan ajan Helsingissä. Hän oli päässyt matkustamaan kotiinsa vasta vappuaattona. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Kaikki halusivat kuulla, mitä omalla senaattorilla oli sanottavaa maan tilanteesta.

Kokonaista kirjoitettua puhetekstiä ei ole säilynyt, liekö senaattorilla sellaista ollutkaan. Nämä sanat ovat silti jääneet historiaan:

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

On hyvä yrittää ymmärtää sitä toimintaympäristöä, missä Kallio nämä sanat sanoi. Sisällissota oli jo ratkennut valkoisten hyväksi. Viipuri oli vallattu 28.4. ja Lahti vapunpäivänä. Viimeiset punaisten joukot antautuivat Ahvenkoskella saksalaisille samana päivänä, kun Kallio puhui Nivalassa.

Professori Kari Hokkanen kiteyttää Kallion elämäkerrassa senaattorin viestin kotikirkossaan:

”Sota oli sodittu, kapinaan nousseet johtajiensa harhauttamat sosialistit lyöty. Ei ollut koston aika, vaan päinvastoin oli ryhdyttävä rakentamaan uutta itsenäisyyttä, missä tarvittaisiin sekä punaisia että valkoisia, kaikkia suomalaisia.”

Tuo vaativa aika tarvitsi juuri Kyösti Kallion tapaisia politiikkoja. Poliittisesta keskustasta, Maalaisliitosta tuleva Kallio toimi sillarakentajana. Hän katsoi aina pitkälle tulevaisuuteen yli päiväkohtaisuuden. Kallion vakaumuksen tärkein perusta oli laillisuuden ohella voimakas tasa-arvon ihanne. Nämä leimasivat hänen koko elämäntyötään niin suuren maatilan isäntänä kuin kansanedustajana, ministerinä ja tasavallan presidenttinä.

Kallio oli miettinyt tulevaisuutta piilopaikassaan Helsingissä sisällissodan aikana. Hän piti näkemyksistään johdonmukaisesti kiinni. Kallio tiesi etukäteen, että kaikki kuulijat eivät olisi samaa mieltä hänen kanssaan - eivät kaikki Nivalassa eivätkä hallitustoverit Helsingissä. Kallion puhe oli hallitustasolta ensimmäinen, jossa vaadittiin sovintoa koston ja rangaistusten sijaan.

Katkeruus ja kosto pääsivätkin valloilleen varsinaisten sotatoimien päättyä. Punaisiin kohdistuneet kostotoimet riehuivat pahimmillaan 5.-11. toukokuuta. Sodan jälkiselvittelyissä ja vankileireillä kuoli vielä tuhansia ihmisiä ennen kuin sovintopolitiikkaa päästiin käytännössä toteuttamaan. Kallio ei hyväksynyt kostotoimia. Mieluummin armo kuin kosto. Se oli hänen linjansa. Näissä oloissa Nivalan kirkossa kuultiin rohkeaa puhetta.

Arvoisa juhlaväki!

Sovintopuhe loi henkisen pohjan kansalliselle eheytyspolitiikalle. Ajatus oli, että sovinto ja eheys rakentuvat vain tarttumalla uudistusotteella yhteiskunnan kipeisiin epäkohtiin ja vääryyksiin, kuten maanomistusoloihin. Kuta useampi omisti maata, sitä kestävämmällä pohjalla oli yhteiskuntarauha ja sitoutuminen yhteiseen isänmaahan; toteutettiin maareformi. "Tämä on myös minun maani." Kallio oli monessa mielessä uudistushaluinen: torpparien vapautus, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen verotus olivat hänelle ensimmäisiä itsenäisen Suomen suuria uudistuksia.

Sovintopolitiikan yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin parlamentarismin tielle palanneet sosiaalidemokraatit pääsivät osallistumaan. He saivat vahvan kannatuksen. Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti maaliskuussa 1937 hallituksen, jossa sisällissodan voittajat ja voitetut istuivat yhdessä.

Niinpä talvisodan syttyessä suomalaiset lähtivät yhtenäisinä, isänmaataan rakastavina suomalaisina, puolustamaan itsenäisyyttä ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää. Kallio johti talvisodan ihmettä tasavallan presidenttinä.

Missä Kyösti Kallio kulloinkin oli, hän sovitteli ja rakensi, kuunteli ja myötäeli. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat häneen koko loppuelämän. Voin vain kuvitella, miten hän ponnisteli voimiensa äärirajoilla niin 1930-luvun alun demokratian kriisissä samoin kuin talvisodan lopettamiseksi, joka sitten lopulta mursi hänen sydämensä.

Arvoisat kuulijat!

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä päättäjiä. Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Nyt vuonna 2018 voi sanoa: meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa. Kansalaisten osallisuuden tunne syntyy yhteiskuntaolojen oikeudenmukaisuudesta ja kansanvaltaisuudesta, mahdollisuudesta sivistää itseään, vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön koko Suomessa.

Suomalaisilla on oikeus odottaa, että kun täyttää tunnollisesti yhteiskunnalliset velvollisuutensa, hänellä on oikeus saada yhteiskunnalta oikeudenmukaista kohtelua, myös turvaa etenkin hädän ja voimattomuuden hetkellä.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

Tämän suomalaisen talonpojan, senaattorin, moninkertaisen pääministerin, puoluejohtajan ja lopulta presidentin perintö meille 2020-luvun suomalaisille on eheyden ja osallisuuden turvaaminen ja jatkaminen seuraavat sata vuotta.

 
Sivun alkuun