Pääministeri Juha Sipilän avauspuheenvuoro kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa

Valtioneuvoston viestintäosasto 30.5.2018 9.25
Puhe
Pääministeri Juha Sipilän avauspuheenvuoro kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa

(muutosvarauksin)

Arvoisa presidentti Halonen,

Hyvät kestävän kehityksen ystävät!

Lämpimästi tervetuloa kaikille. Tämä vuosittainen Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtuma on osa kokonaisuutta, jolla hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta seuraavat kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä Suomessa. Uskon että me kaikki lähdemme täältä tänään vähän viisaampina, sekä uusilla näkökulmilla ja ajatuksilla varustettuina.

Vuosi 2018 on merkkipaalu Suomen kestävän kehityksen työssä. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa kesäkuussa vuonna 1993, heti Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Taivalta on nyt siis neljännesvuosisata takana. Toimikunta on toiminut keskeytyksettä 10 hallituksen johdolla. Se on onnistunut vuosien varrella kytkemään kestävän kehityksen ajattelua laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on yhden lajin maailmanennätys. Toimikunnassa tehty pitkäjänteinen työ on pohjustanut monia niitä hienoja saavutuksia, joista meidät tänä päivänä maailmalla tunnetaan.

Hyvät kuulijat!

Suomen haasteet ja vahvuudet Agenda2030:n toimeenpanossa selvitettiin vuonna 2016 toteutetussa tutkimushankkeessa, joka antoi hyvää pohjaa hallituksen toimeenpanosuunnitelmalle. Toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi otettiin kestävän kehityksen toimikunnan laatima kansallinen strategia, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Toimeenpanon painopistealueiksi hallitus valitsi ”hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen”, sekä ”yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen”.

Nyt hallitus on reilun vuoden ajan toimeenpannut tätä suunnitelmaa, ja myös ensimmäisen kerran raportoinut laajasti tuloksista eduskunnalle osana hallituksen vuosikertomusta. Hallituksen vuosikertomus on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Kiitän eduskuntaa ja tulevaisuusvaliokuntaa, jonka aktiivinen osallistuminen on vaikuttanut siihen, että työ eri puolilla hallintoa on edennyt rivakasti ja määrätietoisesti.

Raportoinnin lisäksi nostan esille kaksi muuta uutta avausta, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia:

Toinen näistä on kestävän kehityksen integroiminen budjettisuunnitteluun. Vuoden 2019 talousarviossa kaikki ministeriöt kertovat kestävän kehityksen toimeenpanosta. Lisäksi talousarvioesitykseen liitetään erillinen analyysi ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi” -painopisteen edistämiseksi suunnatuista määrärahoista ja veroista. Jos tämä malli toimii, otetaan seuraavana vuonna tarkasteluun myös toinen painopistealue.

Toisena asiana muutama sana hyvinvoinnin mittaamisesta. Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto kehittää bkt:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi ja arvioi hyvinvointivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa. Päätimme maaliskuussa hallituksen strategistunnossa ottaa bkt:lle rinnakkaisten mittareiden tarkastelun osaksi hallituksen strategisten työkalujen kehittämishanketta. Tämä työ on nyt siis käynnissä.

Hyvät ystävät!

Kuten te hyvin tiedätte, kestävän kehityksen kokonaiskuva on kaleidoskooppimainen: kun putkea hiukan kääntää, jyvät muodostavat aina uudenlaisia kuvioita. Yksiselitteistä ”oikeaa” kuvaa kestävän kehityksen tilasta on mahdotonta muodostaa.

Yhden kuvan Suomen tilanteesta antavat kansainväliset tutkimukset ja vertailut. Niiden valossa meillä menee varsin hyvin, olemme usein muiden Pohjoismaiden kansa vertailujen kärkijoukoissa. Kuva täsmentyy, kun aletaan tarkastella eri osa-alueita. Tällöin Suomen haasteiksi paljastuu muun muassa ilmastotyö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen. Vahvuuksiamme ovat vastaavasti muun muassa peruskoulutuksen korkea taso, yleinen terveys ja hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Kansainvälisten tutkimusten lisäksi meillä on uusi kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Moni teistä on käynytkin tutustumassa siihen kestävän kehityksen verkkosivuilla ja esittänyt omia näkemyksiään. Kannustan osallistumaan keskusteluun myös jatkossa!

Kansallinen seurantajärjestelmä nostaa globaalien vertailujen tapaan yhdeksi Suomen suureksi haasteeksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn. Vaikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 18 prosenttia vuodesta 1990, on nykyinen taso – (59 miljoonaa tonnia vuonna 2016) - edelleen liian suuri. Tähän haasteeseen hallitus on vastannut laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Tavoitteena on saavuttaa 39 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon sektoreilla (verrattuna vuoteen 2005). Tulevaisuuden haaste on kuitenkin suuri, sillä Suomi tavoittelee kokonaisuudessaan 80 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennys­tä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Toinen seurannasta esille nouseva huoli on nuorten lukutaidon ja yhteiskuntataitojen kehitys. Se on esimerkki sellaisesta kysymyksestä, jossa meillä tällä hetkellä menee vielä hyvin, mutta jossa viimeaikainen kehitys on ollut huolestuttavaa. Tämä haaste on tunnistettu, ja siihen on pyritty vastaamaan muun muassa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa ja ministeriön muissa kohdennetuissa toimissa kuten Kansallisen Lukutaitofoorumin avulla.

Nuoriin liittyen huolta herättää myös nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään sekä nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Näissä molemmissa asioissa trendi on viimeisissä nuorisobarometreissa ollut laskeva. Tämä on asia, johon suhtaudun suurella vakavuudella.

Työelämään liittyen seurannassa kiinnittää huomiota työllisyyden ja työn tuottavuuden paraneminen. Tämä on ollut yksi hallituksen päätavoitteista, ja on mukava huomata, että se nousee esille myös tässä seurannassa. Työllisyystilanteen merkittävästä paranemisesta huolimatta osa on edelleen työtä vailla tai haluaisi tehdä sitä enemmän. Sukupuolten välinen palkkaero kapenee Suomessa turhan hitaasti. Tässä asiassa olemme muita Pohjoismaita jäljessä. 

Seurannassa nousee esille myös Suomen nykyisen turvapaikkakiintiön koko suhteessa siihen väestömäärään, joka globaalisti olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomi nosti turvapaikkakiintiötä Syyrian sodan vuoksi vuosina 2014 ja 2015, mutta Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi se palautettiin vuonna 2016 vuoden 2013 tasolle.  

Myös kehitysyhteistyörahoituksen nykyinen määrä on seurannassa saanut osakseen kritiikkiä. Tämä osa kipeää säästöpakettia. Se täytyisi saada jatkossa nostettua takaisin ylös. Eilen lisätalousarvioneuvotteluissa teimme yhden päätöksen oikeaan suuntaan lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja Irakin ja Syyrian tukemiseksi.

Hyvät kuulijat!

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa maatasolla kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut miten kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen.

Minäkin lupasin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa syksyllä laatia oman toimenpidesitoumukseni. Se on nyt valmis:

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää.

Hyvät kuulijat!

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksen valmistelu on viime metreillä. Katsauksessa aiotaan ehdottaa, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä. Tällöin Agenda2030 määrittäisi pitkän aikajänteen globaalit tavoitteet, ja hallitusohjelma näihin liittyvät lyhyemmän aikajänteen kansalliset tavoitteet sekä toimenpiteet.

Kesän aikana käynnistyy kansallisen kestävän kehityksen politiikan riippumaton arviointi, jonka tulokset valmistuvat helmikuussa 2019. Tällä tavalla hallitus haluaa varmistaa, että seuraavalla hallituksella on tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka pohjalta se voi tarkastella kestävän kehityksen työn painopisteitä. Näin nykyinen hallitus haluaa osaltaan tukea pitkäjänteistä kansallista kestävän kehityksen työtä.

Toivotan kaikille inspiroivaa kestävän kehityksen päivää!