Elinkeinoministeri Olli Rehn
Pääministerin ilmoitus ydinjätehuollon tutkimuksen ja turvallisuuden arvioinnista

Työ- ja elinkeinoministeriö 11.11.2015 15.35
Pääministerin ilmoitus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Nyt käsillä oleva Pääministerin ilmoitus juontuu Eduskunnan lausumasta Eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön 6/2001.  Eduskunta edellytti tuolloin, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selvityksen ennen rakentamisluvan myöntämistä periaatepäätöksen jälkeen saadusta uudesta tutkimustiedosta ja teknillisestä kehityksestä ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden varmistamiseksi.

Lausuman muoto poikkeaa normaalikäytännöstä, jossa lähtökohtaisesti pyydetään joko selvitys valiokunnalle tai selonteko eduskunnalle. Eduskunnan tuolloista tahtotilaa voi selvittää perehtymällä mietinnön täysistuntokäsittelyn yhteydessä käytyyn keskusteluun (PTK 60/2001 vp). Siitä ilmenee, että termin ”selvitys” käyttö oli tietoinen valinta ”selonteko” termin sijasta. Samoin keskustelusta käy ilmi, että selvitystä halutaan asian merkittävyyden vuoksi nimenomaisesti koko eduskunnalle – ei vain esimerkiksi talousvaliokunnalle. Edelleen pöytäkirjasta ilmenee, että edustajat ovat ymmärtäneet rakentamislupaan liittyvän päätöksenteon kuuluvan yksinomaan valtioneuvoston vastuulle.

Olennaista on, että koko eduskunta pääsee osalliseksi annetusta lisäinformaatiosta. Jotta näin voitaisiin menetellä, vaihtoehtoina ovat joko selonteon antaminen (PL 44 §) tai pääministerin (tai hänen määräämänsä ministerin) antama ilmoitus (PL 45 § 2 mom. ja eduskunnan TJ 24 §). Näistä ensin mainittu ei edellä mainitun täysistuntokäsittelyn huomioon ottaen vastaa eduskunnan tahtoa, joten nyt käytössä on mainittu Pääministerin ilmoitusmenettely.

Puhemies,

Suomalaisen ydinenergian käytön periaatteisiin on kuulunut alusta asti pitkäjänteinen vastuullisuus, mukaan lukien vastuu ydinjätteistä. Vuonna 1983 valtioneuvosto linjasi, että loppusijoitus syvään kallioperään on Suomelle sopiva ratkaisu. Vuonna 1994 ydinenergialakia muutettiin siten, että ydinjätteiden vienti ja tuonti kiellettiin, toisin sanoen päätimme kantaa vastuun nimenomaan omassa maassamme tuotetusta ydinjätteestä. Samoihin aikoihin senaikaiset ydinvoimayhtiöt yhdistivät voimansa ja perustivat Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisusta.
Eduskunta päätti toukokuussa 2001, että valtioneuvoston periaatepäätös 21.12.2000 käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon jää sellaisenaan voimaan. Samassa yhteydessä eduskunta edellytti, että ennen rakentamisluvan myöntämistä valtioneuvosto antaa eduskunnalle selvityksen edellä mainitun periaatepäätöksen jälkeen saadusta uudesta tutkimustiedosta ja teknisestä kehityksestä ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä selvitys on nyt käytössämme.

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen vaiheet

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamista koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa vuosina 2000 ja 2002. Vuonna 2000 tehty periaatepäätös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta koskee Suomen neljän nyt käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka määrä on enintään 4000 tonnia uraania. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna koskee Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytettyä ydinpolttoainetta, mikä tarkoittaa enintään 2500 tonnia uraania.
Kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskeva rakentamislupa-hakemus jätettiin valtioneuvostolle 28.12.2012. Hakemuksen liitteinä ovat ydinenergia-asetuksen 32 §:n mukaiset selvitykset ja lisäksi periaatepäätöksissä edellytetyt selvitykset ympäristövaikutuksista ja palautettavuudesta sekä kuljetusriskeistä. Säteilyturvakeskus antoi hankkeesta tärkeän myönteisen lausuntonsa viime talvena.

Loppusijoituskonsepti

Arvoisa Puhemies, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen on Suomessa omaksuttu menetelmä, joka on alun pitäen kehitetty Ruotsissa 1980-luvun alussa. Siitä lähtien ratkaisua on kehitetty edelleen ja sen keskeisiä osia on testattu Ruotsissa ja Suomessa.

Loppusijoitusta varten rakennetaan maan päälle kapselointilaitos apu- ja oheistiloineen. Varsinainen loppusijoituslaitos louhitaan kallioperään. Käytetty ydinpolttoaine pakataan kapseleihin ja sijoitetaan loppusijoitustilan tunneleihin.

Ratkaisussa turvallisuus perustuu järjestelmään, joka koostuu loppusijoitustiloja ympäröivästä kalliosta, kuparikapselista, bentoniittipuskurista sekä laitoksen sulkemisrakenteista. Tavoitteena on, että yksittäisten esteiden pettäminen ei olennaisesti alenna koko järjestelmän toimintakykyä. Vapautumisesteiden tarkoitus on eristää käytetty ydinpolttoaine ja sen sisältämät radioaktiiviset aineet elinympäristöstä.

Kallioperä

Rakentamislupahakemuksen mukaan suunniteltu loppusijoitussyvyys, 400 – 450 m, on riittävä turvallisuuden kannalta. Riski loppusijoitustilan turvallisuudelle voisi aiheutua tulevaisuudessa jääkauden jälkeisistä maankuoren lohkoliikunnoista. Loppusijoitustilat sijoitetaan kalliolohkon alueelle turvallisuussyistä mahdollisimman ehjiin kallio-osuuksiin. Lisäksi täyteaineena käytettävä bentoniitti suojaa kapseleita loppusijoitustilassa tapahtuvilta pienehköiltä kallioperän liikunnoilta.

Vuonna 2000 tehdyn paikan valinnan jälkeen maan pinnalla tehtyjen tutkimusten ohella käynnistettiin maanalaiset kallioperätutkimukset. Maanalaisen tutkimustilan (ONKALO) rakentaminen aloitettiin vuonna 2004. Luolasto ulottuu nykyisin noin 450 metrin syvyyteen.

Olkiluodon kallioperää on tutkittu tarkasti ja hyvin laajasti verrattuna Suomen kallioperään yleisesti. Geologiset selvitykset osoittavat, että kallioperä on vakaata eikä laitoksen toimintaan vaikuttavia maanjäristyksiä esiinny.

STUK arvioi kallioluokitusjärjestelmän kokonaisuudessaan uudelleen käyttölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.STUK:n turvallisuusarvion mukaan ydinjätteitä käsittelevän valtioneuvoston asetuksen (736/2008) vaatimustaso täyttyy ydinjätteen pakkausten suunnittelun ja pitkäaikaisen toimintakyvyn osoittamisen osalta rakentamislupavaiheessa. Posiva on tehnyt pitkäjänteisesti teknisten vapautumisesteiden valmistusmenetelmien kehitystyötä. Käytetyn polttoaineen pitkän aikavälin kattava kriittisyysturvallisuus on osoitettu konservatiivisin kriittisyysanalyysein ja rakentamislupaa varten riittävällä tavalla.

Kansainvälinen yhteistyö

Puhemies,merkittävimpien ydinenergiaa käyttävien maiden tekniset suunnitelmat on viety jo varsin yksityiskohtaiselle tasolle, vaikkakin kehityshaasteita on vielä jäljellä. Merkittävimmät erot eri maiden kesken liittyvät erityisesti loppusijoituslaitosten sijoituspaikkojen valintaan ja niistä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Suomi osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön ydinjätetutkimuksessa. Suomesta Posiva on ollut perustamassa loppusijoitusalan teknologiayhteisöä EU:ssa. Teknologiayhteisön visiona on, että ensimmäiset pitkäikäisen ydinjätteen loppusijoitukseen tarkoitetut laitokset ovat toiminnassa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä.
Suomalaiset viranomaiset ja ydinjäteorganisaatiot osallistuvat kansainvälisten ydinenergia-alan järjestöjen toimintaan aktiivisesti.

Arvoisa puhemies,

Yhteenvetona tästä ehkä hieman teknisestäkin turvallisuusselvityksestä voidaan todeta, että suomalainen ydinvoimaturvallisuuden rakentaminen on pitkäjänteistä. Nykyinen ydinjätepolitiikka linjattiin jo 1980-luvun alkupuolella. Sen pohjalta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on suunniteltu järjestelmällisesti jo vuosikymmeniä.

Nyt käsillä oleva Posivan hanke on etenemässä varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Muut, matala- ja keskiaktiiviset, ydinjätteet viedään jo nyt rutiinitoimintana omiin loppusijoitustiloihinsa Olkiluodossa ja Loviisassa.

Prosessin eri vaiheissa on toimittu vastuullisesti ja näin on tapahduttava vastakin. Posivan rakentamislupaesitys on nyt tulossa valtioneuvoston käsittelyyn. Jos valtioneuvosto myöntää rakentamisluvan, voidaan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentaminen aloittaa.On todennäköistä, että Suomi aloittaisi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käytön 2020-luvun alkupuolella ensimmäisenä maailmassa. Kun ydinenergiaa käytetään, on sen käytön kaikkien vaiheiden täytettävä kaikki turvallisuusvaatimukset ja toiminnan on oltava kokonaisuudessaan vastuullista. Tästä lupapäätöksessä juuri on kyse.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat,

Nyt tehtävällä ratkaisulla voidaan parhaiten edesauttaa sitä, että suomirockin legendan Eppu Normaalin EVY-henkinen rupinen riimi ”mutta millään muilla mailla, kuin Suomella se ei oo riskiä vailla” käännetäänkin riemukkaasta rienauksesta käytännön todellisuudeksi. Toimitaan siis niin, että uraanin halkeaminen olisi riskiä vailla, niin meillä murheellisten laulujen maassa kuin myös muualla maapallolla, mihin tämä antaa osviittaa. Siksikin toivon eduskunnan tukea tälle ratkaisulle.

Taustaselvitys ydinjätehuollon turvallisuudesta:

Pääministerin ilmoitus ydinjätehuollon tutkimuksen ja turvallisuuden arvioinnista (pdf) (324.7 KB)