Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: EU:n tietosuoja-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon keskeiset vaikutukset yrityksille

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana Tampereen yliopiston ja IPR University Centerin yhteishankkeessa on käyty läpi EU:n tietosuoja-asetuksen kannalta merkittävä kansallinen lainsäädäntö ja selvitetty asetuksen vaikutukset yrityksille.

Tutkimuksessa tuotettiin loppuraportti ja policy brief palvelemaan tietosuoja-asetuksen kansallista voimaansaattamista ja muuta siihen liittyvää valmistelua.

Hankkeen ensimmäisessä osassa arvioitiin, millaisen muutostarpeen Suomen kansalliselle lainsäädännölle tietosuoja-asetus asettaa. Tutkijat kävivät läpi lähes 800 säädöstä ja arvioivat, ovatko ne sopusoinnussa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.

Raportissa käydään läpi kaikki arvioidut säädökset ja esitetään niitä koskevat huomiot. Ministeriöiden tulisi raportin mukaan vielä tarkistaa oman alansa lainsäädännön henkilötietojen käsittelylle säädetty oikeusperusta ja sallittavuus kiinnittäen huomiota erityisesti arkaluonteisiin tietoihin ja suostumuksen tarpeellisuuteen.

Suomen lainsäädäntö on selvityksen mukaan jo valmiiksi varsin hyvin EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen. Selvityksen mukaan vaikein alue on arkaluonteisten aineistojen käsittelyn perusteiden kansallinen liikkumavara. Erityisen hankalasti tulkittava on asetuksen 9. artiklassa mainittu yleinen etu.

Hankkeen toisessa osassa selvitettiin asetuksen yritysvaikutuksia sekä yrityskentän kanssa tehdyllä teemahaastattelulla että sähköisellä kyselyllä.

Tietosuoja-asetuksessa on poikkeuksellisen suurta lainsäädännöllistä kansallista liikkumavaraa. Tämä saattaa selvityksen mukaan johtaa toisistaan poikkeaviin kansallisiin lainsäädäntöratkaisuihin. Kansallinen liikkumavara muodostaa yritysten näkökulmasta riskin siitä, että positiivisiksi koetut sisämarkkinatavoitteet eivät toteudu.

Asetus sisältää myös lukuisia tulkinnanvaraisia oikeudellisia termejä, joiden täsmentyminen on jätetty myöhemmän oikeuskäytännön varaan. Oikeustilan täsmentymättömyys yhdistettynä uusiin rangaistuksiin muodostaa selvityksen mukaan merkittävän liiketoimintariskin.

Yritysvaikutusselvityksen keskeisimmiksi asioiksi nousee ensinnäkin tarve riittävistä viranomaisresursseista, jotta esimerkiksi tietosuojaviranomaisilla olisi mahdollisuus antaa tulkintasuosituksia ja neuvontaa uuteen sääntelyyn liittyen. Toinen keskeinen asia liittyy kansalliseen liikkumavaraan: sisämarkkinaulottuvuuden vahvistamiseksi Suomen tulisi tehdä etenkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa yhteistyötä riittävän yhtenäisten ratkaisujen löytämiseksi kansallisen liikkumavaran osalta.

EU:n uuden tietosuoja-asetuksen mukainen kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään keväällä 2018. Asetuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa yksilön oikeuksia ja vapauksia ja lujittaa sisämarkkinoita yhtenäistämällä jäsenvaltioiden menettelyjä tietosuojakysymyksissä. Taustalla on yksityisyyden suojan ja erityisesti henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja liiketoiminnassa. Asetuksen kansallinen täytäntöönpano edellyttää tietoa olemassa olevasta lainsäädännöstä ja asetuksen tuomien muutosten vaikutuksesta erityisesti liike-elämälle. Vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää, koska asetus sallii monissa kohdin kansalliset poikkeukset.

Raportit Tietosuojasäädösten muutostarve ja EU:n tietosuoja-asetuksen yritysvaikutukset on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Raportit on laatinut tutkimuskonsortio, jossa olivat mukana IPR University Center, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Olli Pitkänen (kansallisen lainsäädännön arviointi), IPR University Center, puh 050-3019265, olli.pitkanen (at) iprinfo.com,

Yliopistonlehtori Riku Neuvonen (yritysvaikutukset), Tampereen yliopisto, puh. 050 318 7447, riku.neuvonen (at) uta.fi