Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen:
Julkisen sektorin rooli datataloudessa hakee muotoaan
Tiedon vallankumous on tapahtunut. Siitä on puhuttu ainakin 70-luvun alusta lähtien, mutta viimeistään nyt voimme olla varmoja, että se on todella tapahtunut. On vaikea sanoa, milloin se tapahtui, mutta 2010-luvulla viimeistään – jos ei jo 2000-luvulla. Myös julkisen sektorin kyvykkyys menestyä tulevaisuudessa riippuu siitä, miten pysymme tiedon vallankumouksen muutoksissa mukana.
Me kaikki voimme nähdä merkkejä tiedon vallankumouksesta jokapäiväisessä elämässämme. Arkemme on monella tapaa muuttunut. Älypuhelimesta puhutaan käden jatkeena. Se on kädessä, mutta se on itseasiassa aivojen ja tietämyksen jatke. Turvaudumme loputtomiin tietovarantoihin, ennen kuin ehdimme kunnolla edes rasittaa mieltämme.
Toinen merkki vallankumouksesta on yhdysvaltaisten suurimpien yritysten listan muutos: tietoon perustuvat yritykset ovat vieneet kisan kärkipaikat. Myös menestyneimmät suomalaiset yritykset nojaavat digitalisaatioon ja tietoon: ilman niitä ei kilpailussa pärjää.
Tiedon vallankumouksen myötä Suomi haluaa nyt vahvistaa datatalouden kehitystä ja yhtenäistää kehittämistyötä eri sektoreilla: menestys kilpailussa perustuu täysin kykyymme hyödyntää tietoa.
Datatalouden määritelmä hakusessa
Wikipedia tarjoaa datataloudelle (data economy) hyvin yleisluonteisen määritelmän ekosysteemistä, jossa vaihdetaan dataa ja lisätään sillä arvoa. Tietoa yhdistelemällä ja jakamalla luodaan palveluita, sovelluksia ja liiketoimintaa. Määritelmän epämääräisyys ei tässä vaiheessa haittaa, vaan päinvastoin se voidaan tulkita eduksi. Asiaa on nimittäin syytä tarkastella monesta näkökulmasta.
Valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivät yhdessä datatalouden korkean tason konferenssin 25.-26.11.2019. Konferenssi oli osa Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Datataloutta käsiteltiin myös konferenssissa monipuolisesti eri näkökulmista: tekijänoikeuksista siirryttiin sujuvasti osaamisen kehittämiseen ja lastenoikeuksista liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Kaikkiin näihin teemoihin liittyy olennaisesti tieto ja sen hyödyntäminen.
Konferenssin kantavia teemoja olivat datan oikeudenmukaisuus, ihmiskeskeisyys sekä reilun pelin säännöt. Näiden puuttumisesta käydään tällä hetkellä laajasti kansainvälistä keskustelua. Erityisen suuri kysymys tämä on Euroopalle: datan vapaan liikkuvuuden helpottaminen on keskeinen osa unionin sisämarkkinoiden digitalisaatiokehitystä. Ennakkotietojen mukaan teema tuleekin olemaan tulevan komission ohjelmassa vahvasti mukana. Tämä tukisi myös osaltaan Suomen tavoitteita.
Datatalous koskettaa kaikkia politiikkalohkoja
Datatalous tulee näkymään valtiovarainministeriön kaikilla kolmella politiikkalohkolla: niin tieto- hallinto- kuin finanssipolitiikassakin.
Datatalous on luonnollisesti osa tietopolitiikkaa, sillä se muodostaa osaltaan tietopolitiikan linjauksia. Hallintopolitiikan osalta voidaan todeta, että tiedon vallankumouksella ja digitalisaatiolla on ollut siihen jo nyt merkittävä vaikutus. Ensimmäiset askeleet on kuitenkin vasta otettu. Tiedämme, että hallinnon rooli tulee muuttumaan, kun yhteiskunta nojaa dataan yhtä enemmän ja enemmän. Julkisella hallinnolla on merkittäviä luotettuja tietovarantoja, joita voitaisiin hyödyntää vielä enemmän.
Finanssipolitiikan kannalta tilanne on hyvin mielenkiintoinen. Niin sanotut ilmaispalvelut eivät näy kansantalouden mittareissa: esimerkiksi WhatsAppin ahkera käyttö on varmasti osaltaan vaikuttanut ihmisten arjen lisäksi taloudelliseen toimintaan. Teemaa on tutkinut ja siitä kirjoittanut muun muassa MIT:n johtaja Erik Brynjolfsson. Miten mittaamme sellaisten asioiden arvoa, joista emme maksa, mutta joilla on silti paljon arvoa? Jonkinlaisen gurun maineesta huolimatta Brynjolfssonkaan ei ole pystynyt ratkaisemaan tätä ristiriitaa.
Datan laajalla hyödyntämisellä on voimakas vaikutus koko yhteiskuntaan. On kyse mistä tahansa politiikkalohkosta, hyödyttää reilu datatalous niitä kaikkia.
Olli-Pekka Rissanen
Johtava asiantuntija
@OPRissanen