Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Finanssineuvos Tanja Rantanen:
Kuntien verojärjestelmä väestön ikääntymisen ja kuntien eriytymiskehityksen muutospaineessa

Valtiovarainministeriö 18.5.2020 12.29
Kolumni
Tanja Rantanen

Kun nykyinen tuloverojärjestelmä otettiin käyttöön, lähtökohtana oli laaja veropohja. Moni yhteiskunnallinen ja verotuksen muutos on rapauttanut sen jälkeen kuntien veropohjaa.

Kuntien tärkeimmän verotulolähteen, kunnallisveron, veropohjaa ovat syöneet vuosien saatossa toteutetut veronkevennykset, joilla on parannettu työnteon kannustavuutta. Kunnallisveron veronmaksukynnys on noussut, ja kunnallisverotuksen vähennyksistä hyötyvät merkittävästi myös keskituloiset palkansaajat.

Veromenetykset on kompensoitu kunnille valtion budjetin kautta, mutta samalla kuntien veropohja on pysyvästi pienentynyt. Tämä näkyy nimellisen ja efektiivisen veroprosentin erkaantumisena. Keskimääräinen nimellinen kunnallisveroprosentti on noin 20 prosenttia, mutta efektiivinen veroprosentti (kunnallisvero suhteutettuna veronalaisiin ansiotuloihin) on vain 14,5 prosenttia.

Ansiotulojen erot kuntien ja alueiden välillä ovat suuret. Ero ääripäiden välillä on lähes kolminkertainen palkkatuloissa, jotka muodostavat kunnallisveron veropohjasta suuren osan. Yksi kunnallisveroprosentti tuottaa keskimäärin 170 euroa asukasta kohti, mutta pienimmän ja korkeimman verotuoton välinen ero on jopa nelinkertainen. Heikon tulopohjan kunta joutuu korottamaan veroprosenttiaan enemmän kuin vahvan tulopohjan kunta saadakseen saman verotuoton. Tämä on johtanut siihen, että kunnallisveroprosentin vaihteluväli on kasvanut varsin suureksi: vuonna 2020 ero on Manner-Suomessa suurimmillaan 6,5 prosenttiyksikköä.

Tulotason lisäksi tulojakauma vaikuttaa kunnallisveron tuottoon. Helmikuussa julkaisemamme Kuntien tilannekuva 2020 -raportin tarkastelu kuntaesimerkkien pohjalta havainnollistaa tätä. Muuramessa keskimääräinen ansiotulo on hieman korkeampi ja kunnallisveroprosentti on prosenttiyksikön korkeampi kuin Helsingissä, mutta yllättäen keskimääräinen kunnallisvero maksajaa kohti on pienempi kuin Helsingissä. Tämä selittyy sillä, että iso osa muuramelaisista saa sen suuruista palkkaa, jolla verovähennysten vaikutus on suuri. Helsingissä tulojakauma on laajempi, ja siellä on selvästi enemmän sekä pieniä että suuria ansiotuloja saavia kuin Muuramessa.

Myös väestön ikääntyminen vaikuttaa veropohjaan. Kun palkansaaja jää eläkkeelle, hänen maksamansa kunnallisveron määrä pienenee, koska eläketulo on pienempi kuin sen perustana olevana palkkatulo. Eläketulo määräytyy työuran ansioiden perusteella, joten niissä kunnissa, joissa on hyvätuloisia palkansaajia, on yleensä myös hyvätuloisia eläkkeensaajia. Heikoimmassa asemassa ovat ne kunnat, joissa tulotaso on alle maan keskiarvon, iäkkäiden ihmisten osuus väestöstä on suuri ja jotka lisäksi menettävät työikäistä väestöään muuttoliikkeen seurauksena.

Hallitus valmistelee sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa kunnilta maakunnille. Samalla vastuu palvelujen rahoituksesta siirtyisi kunnilta valtiolle. Uudistuksella olisi mittavat vaikutukset niin kuntien menoihin kuin rahoitusjärjestelmään. Ensi vaiheessa maakuntien rahoitus perustuisi valtion rahoitukseen, mutta hallitusohjelman mukaisesti myös maakuntaveron käyttöönottoa selvitetään. Tätä varten on asetettu parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on selvittää vuoden 2020 loppuun mennessä maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä ja arvioida veron käyttöönoton aikataulua.

Kuntien eriytymis- ja erilaistumiskehitys haastaa pohtimaan, miten kuntien vero- ja yleisemminkin rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää. Siihen antaa pohjaa huhtikuussa valtioneuvoston TEAS-rahoituksella käynnistetty hanke, jossa selvitetään kuntien verojärjestelmän muutospaineita toimintaympäristön muuttuessa. Tutkimuksesta odotetaan vastausta muun muassa siihen, millainen olisi hyvä verojärjestelmä kuntien nykyisten ja tulevien tehtävien näkökulmasta kuntien eriytymiskehitys ja verojärjestelmän kokonaisuus huomioiden. Tutkimuksen toteuttajana on TempoLecon Oy, ja hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun.

Tanja Rantanen

finanssineuvos, valtiovarainministeriö
@tanja_rantanen

Tutustu myös

Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020

Verotulot ovat Suomen kunnille merkittävä rahoituslähde

  • Koko maan tasolla niiden osuus kuntien käyttötuloista on 57 prosenttia.
  • Kuntien verotuloista kunnallisvero muodostaa valtaosan, 84 prosenttia.
  • Osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero molemmat noin 8 prosenttia.
  • Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret niin omien verotulojen osuudessa kuin niiden rakenteessakin.
Hallintopolitiikka Kunta-asiat