Lääkityslistan kehittämisestä käynnistyy ulkoinen selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.11.2019 11.28
Uutinen

Kokonaislääkityksen hallintaa varten on jo pitkään valmisteltu kansallista lääkityslistaa osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja eli Kanta-palveluja. Nykyisin on käytössä erilaisia organisaatio- ja tietojärjestelmäkohtaisia lääkityslistoja. Asiakkaan kokonaislääkityksen selvittäminen on usein aikaa vievä prosessi, koska lääkitystä koskeva tieto sijaitsee eri järjestelmissä tai sitä ei ole lainkaan saatavilla.

Kansalliseen lääkityslistaan on kohdistettu paljon odotuksia lääkehoidon onnistumisen edistäjänä. Lääkityslistan myötä lääkehoidon tieto olisi pitkälle rakenteistettua, ja kertyvän tietopohjan avulla lääkehoidon tiedon olisivat yhtenäisesti käytettävissä mm. ohjaukseen, valvontaan ja johtamiseen.

Asiaan liittyen ministeriö julkaisi kesällä esiselvityksen lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurista (STM 2019:58). Selvityksen mukaan aihealueen keskeisimpiä haasteita ovat tiedon saatavuus ja käytettävyys, tietojärjestelmäpalveluiden ja digitaalisten välineiden puutteet sekä riittämättömään tietopohjaan liittyvät tekijät. Nämä haasteet aiheuttavat ongelmia sekä lääkkeen käyttäjille että lääkehoidon parissa työskenteleville ammattihenkilöille.

Kansallisen lääkityslistan on odotettu osaltaan parantavan monia esiselvityksessä tunnistettuja seikkoja, kuten tiedonkulkua, lääkehoitoon liittyen eri ammattihenkilöiden työtä tukevien välineiden kehittämistä ja lääkehoidon laatua, turvallisuutta, ja kokonaisuuden hallintaa. Samalla se mahdollistaisi parempien välineiden kehittämisen lääkkeen käyttäjän omahoitoon ja -seurantaan.

Lääkityslistan valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla. Jatkotoimenpiteiden pohjaksi ministeriö on käynnistänyt ulkopuolisen selvityksen lääkityslistan kehittämis- ja valmistelutilanteesta. Samalla päätettiin selvittää lääkityslistan valmistelukustannusten ja siitä odotettujen kustannushyötyjen suhdetta.

Ministeriön selvityksessä vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat lääkityslistan valmisteluprojektin toimintavalmiudet ja edellytykset tai esteet suhteessa asetettuihin tavoitteisiin?
  • Mitä hyötyjä lääkityslista tuottaa eri toimijoille ja sidosryhmille sekä mitä muita vaikutuksia sillä on lääkehoidon kokonaisuudessa?
  • Mitkä ovat lääkityslistan kustannushyödyt? Mikä on kustannushyötyjen odotettava aikataulu ja suhde lääkityslistan arvioituihin tuotantovalmiuden sekä käyttöönoton kustannuksiin?
  • Mikä on alueiden ja paikallisten tietojärjestelmien valmius lääkityslistan edellyttämiin muutoksiin?
  • Miten lääkityslistan tavoitteita edistettäisiin STM:n ohjauksen keinoin?
  • Miten lääkityslistan valmistelua edistettäisiin viestinnän keinoin?

Selvitys käynnistyy marraskuussa 2019 ja sen tulokset ovat käytettävissä 31.1.2020. Selvityksen toteuttaa konsulttitoimisto KPMG. Selvityksen tulosten perusteella ministeriö voi tehdä linjaavan päätöksen kansallisen lääkityslistan valmistelun jatkosta ja mahdollisesta muusta tuesta, kuten säädösmuutoksista.

Lisätietoja:

Riikka Vuokko, p. 029 5163 600, riikka.vuokko(at)stm.fi
Janne Vesa, p. 020 760 3512, janne.vesa(at)kpmg.fi