Mikrobilääkeresistenssin torjunta edellyttää yhteistyötä yli hallinnonrajojen
Resistenssiä mikrobilääkkeitä eli antibiootteja kohtaan voidaan torjua ohjaamalla mikrobilääkkeiden käyttöä sekä ehkäisemällä infektioita ja lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Torjuntatyössä on otettava huomioon ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö. Mikrobilääkkeitä on käytettävä oikein ja vastuullisesti sekä ihmisten että eläinten hoidossa. Koulutusta ja yleistä tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä pitää lisätä. Nämä asiat korostuvat uudessa kansallisessa mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintaohjelmassa. Ohjelma luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 12. toukokuuta.
Mikrobilääkkeet ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Ne pelastavat ihmishenkiä ja mahdollistavat modernin lääketieteen ja eläinlääketieteen. Mikrobien muuttuminen vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi mikrobilääkkeille tarkoittaa, että lääkkeet eivät enää tehoa. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mikrobilääkeresistenssi on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia uhkia ihmiskunnalle ja eläimille, minkä vuoksi WHO on edellyttänyt jäsenmailtaan kiireellisiä torjuntatoimia.
Suomen kansallinen toimintaohjelma valmisteltiin WHO:n edellyttämällä tavalla laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä. Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa keskitytään korjaamaan nykytilassa havaitut puutteet. Toimintaohjelman päämääränä on säilyttää mikrobilääkkeiden teho Suomessa mahdollisimman hyvänä.
Maailmanlaajuinen uhka sekä ihmisille että eläimille
Resistentit mikrobit siirtyvät ihmisestä ja eläimestä toiseen ja kiertävät myös ruuan, veden ja ympäristön välityksellä. Ne liikkuvat helposti yli valtioiden rajojen.
YK nosti mikrobilääkeresistenssin viime syksynä yleiskokouksen asialistalle. Jollei mikrobilääkeresistenssin leviämistä saada pysäytettyä, vuonna 2050 arviolta 10 miljoonaa ihmistä kuolee mikrobilääkkeille vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin. Vaikutukset myös maailmantalouteen olisivat mittavat.
Mikrobilääkeresistenssiä torjutaan laaja-alaisin toimin
Mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen pienentää mikrobien mahdollisuuksia tulla lääkkeille resistenteiksi. Parhaimmillaan infektio ehkäistään ennalta, jolloin lääkkeitä tarvitaan nykyistä harvemmin. Esimerkiksi rokotusohjelmat, hygienia ja eläinten tautisuojaus ovat tärkeitä, sillä ne vähentävät infektioita niin ihmisillä kuin eläimillä. Tarvitaan myös uusia hoitokeinoja ja uusia innovaatioita infektioiden hoitamiseksi ilman antibiootteja.
Matkailu lisää mikrobilääkeresistenssin leviämistä lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien kulkeutuessa matkailijoiden mukana rajojen yli. Tämän vuoksi matkailijoiden valistusta pitää huomattavasti lisätä nykyisestä. Resistenttien mikrobien leviämistä voidaan lisäksi ehkäistä erityisesti hoito- ja hoivalaitoksissa. Uusia lääkkeitä kehitetään, mutta se on erittäin kallista ja hidasta.
Mikrobilääkeresistenssin seurantaa tarvitaan sekä arvioimaan torjuntatoimien tehokkuutta että havaitsemaan uudet uhat nopeasti. Mikrobilääkkeiden käytön seurannalla on merkitystä myös lääkekäytön ohjauksessa.
Toimintaohjelma laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialojen kesken. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman 2017–2021 ovat kirjoittaneet ylilääkäri Antti Hakanen, johtava asiantuntija Jari Jalava ja ylitarkastaja Liisa Kaartinen monialaisen asiantuntijaryhmän tuella.
Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen, STM, p.02951 63324, [email protected]
Eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, MMM, p. 02951 62107, [email protected]
Ylilääkäri Antti Hakanen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, p. 02 313 7451, [email protected]
Johtava asiantuntija Jari Jalava, THL, p.029 524 6629, [email protected]
Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira, p. 040 554 2238, [email protected]