Hallitus päätti budjettiesityksistä ja rakenneuudistusten linjoista

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.8.2013 14.19
Uutinen

Hallitus on sopinut vuoden 2014 budjettiesityksestä, joka perustuu viime kevään kehyspäätöksen ratkaisuihin. Budjettiriihessä sovittiin myös ylimääräisestä kasvua ja työllisyyttä tukevasta lisäbudjettiesityksestä vuodelle 2013. Lisäksi hallitus sopi linjauksista rakenneuudistusohjelmaksi, jolla pyritään vahvistamaan kasvuedellytyksiä ja kuromaan umpeen kestävyysvajetta.

Rakenneuudistuksilla halutaan nuoret työuran alkuun

Eduskunnalle annettava lisätalousarvioesitys hyväksytään valtioneuvoston istunnossa 12.9. ja vuoden 2014 talousarvioesitys 16.9 jolloin ne julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön nettisivuilla.

Rakenneuudistusohjelmaa valmistellaan ministeriöiden asiantuntijoista koostuvissa ryhmissä valtiovarainministeriön koordinoimana syksyn aikana.

Hallitus päättää ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä. Rakenneuudistuspaketti annetaan eduskunnalle pääministerin ilmoituksena.

Budjettiesityksillä haetaan tukea kasvulle ja työllisyyteen

Hallituksen linjausten mukaan edellytyksiä ja kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille on kohennettava.

Kannanotossaan rakenneuudistusohjelmaksi hallitus sopi, että nuorisotakuun toimenpanoa tehostetaan niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen.

Ammatillisen koulutuksen tarjonta mukaan lukien opiskelijavalinta uudistetaan tavalla, joka ottaa nykyistä joustavammin huomioon ammatillisen koulutuksen kysyntään kohdistuvat vaatimukset. Toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tiivistetään samoin kuin niiden yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa lisätään.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan samalla kun opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään. Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun.

Ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisään pääsyssä lisätään. Korkeakoulujen valintauudistuksen yhteydessä puretaan hakijasumaa lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla.

Lukioiden digitalisointia jatketaan ja lukiokoulutusta kehitetään rahoitusta sekä opetusta tehostamalla niin, että entistä useammat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa.

Esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Tarkoituksena on parantaa lasten tasa-arvoisia oppimisvalmiuksia.

Hallituksen hyväksymiin toimenpiteisiin kuuluvat myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi silloin, kun toinen vanhemmista on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Kotihoidontukioikeus jaetaan tasan vanhempien kesken. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat.

Vuoden 2014 budjettiesityksen sisällöstä sovittiin keskeisiltä osin viime kevään kehyspäätöksessä tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla:

- Laadukas päivähoito turvataan. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Hallituksen esitys päivähoitoa koskevista säädöksistä annetaan eduskunnalle 2014.

- Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen lähtökohtina on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu ja yhtenäinen peruskoulu.

- Kouluhyvinvointia, koulujen oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa vahvistetaan. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteelle. Avohoidossa olevien ja huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten yhdenvertaista mahdollisuutta opetuksen saamiseen parannetaan. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen varataan 60 miljoonan euron määräraha.

- Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämisen kehittämiseen varataan yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa.

- Lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisella turvataan lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus ikäluokkien pienentyessä. Lukion tuntijako uudistetaan. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnatun lukiokoulutukseen valmistavan koulutukseen varataan 0,4 miljoonaa euroa vuodelle 2014.

- Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa parannetaan huomattavasti. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon panostetaan 8,45 miljoonaa euroa vuonna 2014. Jatkossa vuositasolla valtionosuuksien lisäys on 13,1 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon ja tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

- Oppilaitosten perustamishankkeisiin osoitetaan 46 miljoonan euron määräraha ja valtuus myöntää 15 miljoonaa euroa avustuksina yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen noin 3000 oppilaalle.

- Nuorten yhteiskuntatakuun toteutusta jatketaan ja nuorten pääsy koulutukseen varmistetaan. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja varataan riittävästi myös koulutuksesta toiseen siirtyville ja ammatillista tutkintoa vailla oleville.

- Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla lisätään ammatillista peruskoulutusta alueilla, joilla sitä on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän. Metropolialueelle ja muihin keskuskaupunkeihin on lisätty koulutuspaikkoja.

- Nuorisotakuun toteutumisen turvaamiseksi vuonna 2014 ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisätään edelleen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin osoitetaan 3 miljoonan euron lisämääräraha verrattuna kevään kehyspäätökseen.

- Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä

- Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla jatketaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uudistetut, ja nykyisiä palveluita laajemmat ja kattavammat koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut.

- Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakausta korotetaan 100 eurolla 400 euroon kuukaudessa. Nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvataan tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavalla opintolainahyvitysjärjestelmällä. Maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

- Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilua jatketaan vuonna 2014. Kokeilun toimeenpanee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

- Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 10 miljoonalla eurolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ottaen huomioon ICT2015-ohjelma.

- Helsingin kaupungin keskustakirjaston perustamishanke on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jolle ehdotetaan 30 miljoonan euron valtuutta.

- Kuntatalouteen kohdistuu 362 miljoonan euron valtionosuussäästö, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 miljoonalla eurolla.

- Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuonna 2014 käynnistyvällä toimintaohjelmalla, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille.

Lisätalousarvioesityksessä vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla:

- Oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin osoitetaan kertaluonteisesti 35 miljoonaa euroa. Tarkoitus on myöntää avustukset kaikille tukikelpoisille ehdot täyttäville hankkeille.

- Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 20 miljoonalla eurolla osaamisperusteisen kasvun tukemiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä rahoittamalla huippututkimusyksiköitä ja kansallisesti tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja sekä elinkeinoelämän uudistumisen kannalta merkittäviä tutkimusavauksia.

- Ammattikorkeakoulujen osaamisperusteisen kasvun vahvistamiseksi kohdennetaan 10 miljoonaa euroa työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten lisäämiseksi. Tarkoituksena on mm. vauhdittaa asiantuntijavaihtoa työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.

- Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 miljoonaa euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen. Lisäksi oppisopimuskoulutusta koskevan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen varataan 1 miljoonaa euroa.

Linkkejä ja lisätietoja: