Selvitys: Suomen koulutustaso lähestyy kehittyneiden maiden keskitasoa
Koulutustason nousun hidastuminen Suomessa muuttaa Suomen asemaa kansainvälisessä vertailussa. Ilman olennaisia muutoksia koulutustarjonnassa suomalaisen työikäisen väestön koulutustaso on vuoteen 2030 mennessä varsin lähellä eurooppalaista keskitasoa ja OECD-maiden keskiarvoa tai hieman niiden alapuolella. Ennuste käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta selvityksestä "Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa".
Työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitattuna suomalaisten koulutustaso kuuluu maailman korkeimpiin. Laskentatavasta riippuen Suomi sijoittuu 146 maan vertailussa sijojen 20 ja 48 välille. Matalasti koulutettujen väestöosuus on Suomessa työikäisessä väestössä kansainvälisesti vertaillen varsin alhainen, myös verrattaessa OECD-maihin tai eurooppalaisiin maihin. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on tyypillisesti korkein nuorissa ikäluokissa ja alin vanhimmissa ikäluokissa. Suomessa 55-64-vuotiaat ovat olennaisesti nuorempia ikäluokkia harvemmin suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta 25-54-vuotiaassa väestössä osuus on varsin tasainen. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen myös nuorissa ikäluokissa, niin OECD-maiden kuin eurooppalaistenkin maiden joukossa.
Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus työikäisestä väestöstä on laskenut kansainvälisesti verraten nopeasti. Suurten länsieurooppalaisten maiden alueisiin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa noussut varsin samalla vauhdilla.
Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa maailmanlaajuisesti korkea, Suomen sijoittuessa globaalissa vertailussa sijalle 20. Ero maailman kärkeen on kuitenkin merkittävä. Vertailussa OECD-maiden kärjessä olevaan Kanadaan ja Venäjään Suomi jää korkeasti koulutettujen osuudessa merkittävästi jälkeen kärkisijoista. Ero kärkeen vastaa noin 400 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista. Nuoressa 25-34-vuotiaassa ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa OECD-maiden keskitasolla. OECD-vertailussa Suomen ero OECD-maiden kärkeen on nuorissa ikäluokissa varsin huomattava. Ero vertailun kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on 24,4 prosenttiyksikköä ja kymmenen kärkimaan joukkoon nousu edellyttäisi 5,6 prosenttiyksikön nousua.
Suomen suhteellinen asema kansainvälisessä koulutustasovertailussa on heikentynyt. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista on Suomessa 2000-luvulla kasvanut olennaisesti hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa. Toteutuneen kehityksen perusteella voidaan ennakoida, että vuoteen 2020 mennessä 8-9 eurooppalaista maata ohittaa Suomen korkeasti koulutettujen 30-34-vuotiaiden nuorten osuudessa ja Suomi tulee sijoittumaan hyvin lähelle eurooppalaista keskitasoa.
Nuorten ikäluokkien koulutustaso on Suomessa vakiintunut 1990-luvun loppupuolella. Koko työikäisen väestön koulutustason nousu tulee vuoden 2020 jälkeen olemaan olennaisesti toteutunutta hitaampaa ja suomalaisten koulutustaso tulee nykyisellä koulutustarjonnalla lähes vakiintumaan 2020-luvun alussa. Koulutustason nousun jatkuessa kansainvälisesti voidaan odottaa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan eurooppalaisten maiden ja OECD-maiden keskitasolla, todennäköisesti hieman keskitason alapuolella. Suomen koulutustaso säilyisi kansainvälisesti korkeana, jos suomalaisten koulutustaso jatkaisi vuosina 1970-2000 toteutunutta nousuaan.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Aleksi Kalenius, puh. +33 (0)6 76 22 81 65
Julkaisu: Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa
