Suomalainen siviilikriisinhallintakoulutus yksi Euroopan parhaista
Suomessa on yksi Euroopan parhaista siviilikriisihallintatehtäviin rekrytoitavien henkilöiden koulutusjärjestelmistä. Koulutusta kiitellään mm. Georgiassa, jossa työskentelee noin 20 suomalaista. Suomi mainitaan malliesimerkkinä myös tasa-arvokysymyksissä. Georgian hallinnollisen rajan valvontaoperaatiossa työskentelevistä puolet on naisia.
Suomalaisia työskentelee maailmalla eri siviilikriisinhallintaoperaatioissa noin 110. Johtotehtävissä työskentelee vain muutama. EU:n Libyan rajaturvallisuusoperaation johtajana juuri työnsä aloittanut Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen on yksi harvoista.
Suomalaisilla vankka ammattitausta
Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus valitsee siviilikriisinhallintakoulutukseen halukkaat tarkkaan haastattelujen ja kirjallisten hakemusten perusteella. Koulutukseen valikoituu vankan ammattitaidon omaavia henkilöitä, mutta myös uransa alussa olevia nuoria.
Georgiassa suomalaiset työskentelevät pääasiassa monitoreina/tarkkailijoina. He partioivat Georgian Etelä-Ossetian ja Abhasian välisellä hallinnollisella rajalla ja raportoivat mm. rajanylityspaikkojen ja mahdollisten raja-aitojen rakentamisesta sekä raja-alueen asukkaiden elämästä. EU on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen toimija alueella. Lisäksi raja-alueella työskentelee georgialaisia poliiseja. Armeijan varusteissa rajatarkastuspisteitä vartioivat poliisit ovat sisäministeriön alaisia erikoisjoukkoja.
Monitoreiden raporttien perusteella mission esikunnassa kootaan tilannekuvaa hallinnollisen raja-alueen tilanteesta välitettäväksi Brysseliin ja edelleen jäsenmaihin.
Monitorina työskentelevä Anu kiittelee Suomessa saamaansa koulutusta. –Suomalaiset saavat olla ylpeitä koulutuksestaan. Eväät monitorin tehtävään ovat hyvät, toteaa Anu. Partioautot ovat panssaroituja ajoneuvoja, jotka painavat 4 000-5 000 kiloa. Anu pyörittelee autonrattia jo melko tottuneesti. Suomalaisen kollegan ajotaidossa on vielä parantamisen varaa.
Georgian turvallisuustilanne vaikuttaa melko rauhalliselta. Missiossa käydäänkin keskustelua siitä voitaisiinko raskaista ajoneuvoista luopua tai voitaisiinko ne ainakin osittain korvata kevyemmällä kalustolla. Huonokuntoisilla teillä raskaat autot ovat kovilla ja rikkoutuvat helposti.
Johtotehtäviin lisää suomalaisia
Georgian rajavalvontaoperaatiossa työskentelee yhteensä lähes 400 henkilöä. Heistä paikallisia on noin 130 ja lopuista suurin osa jäsenmaiden palkkaamia. Hallinnollisissa tehtävissä työskentelee noin 70 henkilöä. –Hallinnollisista tehtävistä voitaisiin vähentää väkeä, todetaan missiosta.
EU:n rekrytointiperiaatteet lähtevät siitä, että paras valitaan avoinna olevaan tehtävään. Hyvällä ehdokkaalla pitää olla ammattikokemusta, kansainvälistä osaamista, oman maansa ja muiden jäsenmaiden tuki takanaan. Lisäksi hänen pitää pärjätä haastattelussa. Kilpailu johtotason tehtävistä on kovaa. Suurin vääntö käydään Brysselissä.
Kansainvälisiin tehtäviin hakeutuville tukea
Sisäministeriö on julkaissut suosituksen "Uraportaat kansainvälisissä tehtävissä". Suosituksella halutaan helpottaa sisäasiainhallinnon virkamiesten hakeutumista ja lähtemistä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin.
Henkilöstön osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin tulee huomioida henkilöstösuunnitelmissa. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana tulee olla, että asiantuntijoiden kotimaan työkokemusta ja kansainvälistä kokemusta kartutetaan rinnakkain niin, että pitkällä aikavälillä voidaan vaativiin kansainvälisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin lähettää päteviä suomalaisia ja lisätä näin Suomen vaikutusmahdollisuuksia.
Sisäasiainhallintoon halutaan yhdenmukaiset käytännöt, joiden mukaan virkamiehet hakeutuvat ja lähtevät kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin. Myös kansainvälisistä tehtävistä palaavien asiantuntijoiden kokemuksia ja osaamista pyritään hyödyntämään kotimaassa entistä paremmin. ”Uraportaat kansainvälisissä tehtävissä” -suositusten toimeenpanoa tullaan seuraamaan osana sisäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua.