Lintilä kuuli energia-intensiivistä teollisuutta: suotuisa investointiympäristö ja sujuva sääntely toiveina

Elinkeinoministeri Mika Lintilä järjesti aiemmin tällä viikolla pyöreän pöydän keskustelun energiaintensiivisten alojen elvytystoimista.

Tapaamisella haluttiin kerätä näkemyksiä siitä, millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin elvytystoimia toimialat ja yritykset odottavat valtiolta, ja toisaalta mitkä ovat yritysten omat valmiudet koronakriisin jälkeisten elpymistoimiin ja investointien vauhdittamiseen.

– Suomelle energiaintensiiviset teollisuudenalat ovat kriittisiä sekä huoltovarmuuden että kansantalouden näkökulmasta. Myös alkutuotannon tärkeyteen on jälleen havahduttu. Kutsumalla tämän tilaisuuden kokoon halusin varmistaa, että kaikki nämä kriittiset alat saavat äänensä kuuluviin, kun elvytystoimia suunnitellaan, toteaa ministeri Lintilä.

–  Työ- ja elinkeinoministeriön omat koronaelvytysehdotukset korostavat puhtaan energian tutkimusta, innovaatioita ja investointeja keinoina kohti koronan jälkeistä vähähiilistä yhteiskuntaa. Tulevien ratkaisujen tulee palvella sekä akuutista kriisistä nousua, että realistista ja määrätietoista siirtymää kohti ilmastoneutraalia Suomea 2035.

Tilaisuuteen osallistui edustajia energiateollisuudesta, kemianteollisuudesta, metsäteollisuudesta, teknologiateollisuudesta, Teollisuusliitosta ja MTK:sta.

Ministeri Lintilän esittelemiä painotuksia koronaelvytykseen

– Koronaelvytyksen keskeisen lähtökohtana tulee olla yrittäjyyden edistäminen, konkurssien ehkäisemineen ja innovaatiopanostukset Suomen nostamiseksi uuteen kasvuun. Myös massatyöttömyyden ja erityisesti työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ovat akuutteja haasteita.

– Fakta on, että energiaintensiivinen vientiteollisuus on Suomen viennin peruspilari ja teollisuuden menestystä tarvitaan kansantaloutemme suunnan kääntämiseksi.  Myös globaalien ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää suomalaisen teollisuuden tuotteiden hyödyntämistä ja käyttöönottoa maailmalla. On siis sekä taloutemme että ilmaston etu, että Suomessa toimii kilpailukykyistä teollisuutta, ministeri Lintilä linjaa.

– Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni jatkossakin. Tämä edellyttää mittavia investointeja eri aloilla ja yrityksissä, jotka luovat myös uudenlaista vähähiilistä korkean teknologian toimintaa ja korkean osaamisen työpaikkoja. Valtion puolelta johdonmukainen sääntely, ml. kannustava verotus, on tässä avainasemassa.

– Suomen elvytystoimet on integroitava tiiviisti EU:ssa valmisteilla olevien erittäin mittavien elvytystoimien kanssa. Muun muassa koheesiopolitiikkaan on tulossa merkittävä koronatoimien rahoitus. Suomen on luotava kunnianhimoinen suunnitelma maksimaalisen EU-rahoituksen saamiseksi, Lintilä toteaa.

–  Elinkeinoelämän rajut muutokset heijastuvat suuresti eri alueiden elinvoiman ja työllisyyden kehitykseen. Mahdollista on, että syntyy ”kriisialueita”, jotka tarvitsevat erityistoimia. On tärkeää, että alueelliset toimijat etsivät itse tiiviissä kumppanuudessa valtion kanssa ratkaisujen avaimet.

Toimialat ja yritykset kaipaavat kilpailukykyistä ja ennakoitavaa toimintaympäristöä

Toimialat pitävät sähkön hintaa, saatavuutta ja toimitusvarmuutta kilpailukykyisen toimintaympäristön keskeisinä tekijöinä. Teollisuuden päästöjen vähentäminen edellyttää monien prosessien sähköistämistä ja sähkön vähäpäästöisyyttä. Energiaverotus vaikuttaa olennaisesti sähkön hintaan. Erityisesti korostettiin tarvetta alentaa teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle mahdollisimman nopeasti.

Myös ennakoitavan toimintaympäristön tarve nousi esille, kun pidetään ja houkutellaan yrityksiä Suomeen. Sääntelyn sujuvoittaminen on tässä keskeisessä roolissa. Siinä keskeisenä keinona mainittiin erityisesti luvitusprosessin nopeuttaminen. Vuoden tavoiteaikaa pidettiin ympäristölupahakemusten käsittelyssä kannatettavana. Hitaan käsittelyn ohella nousi esille pelko laintulkinnan kiristymisestä.

Datakeskusten rakentamiseksi on tulossa investointeja nopeutetusti, koska koronakriisi on lisännyt datan määrää. Kilpailu datakeskusten sijoittumisesta on kovaa, ja Suomen tulisi varmistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö niiden saamiseksi maahamme. Muistutettiin myös, että datakeskuksissa syntyvän lämmön talteenotto auttaa kaukolämmön päästöjen vähentämisessä.

Laajasti toivottiin TKI-panostusten riittävyyden varmistamista tai lisäämistä. Näkemys oli, että ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla. Innovatiiviset energiatuet nähtiin erinomaisena keinona tukea uutta teknologiaa, ja niitä toivottiin korotettavaksi. Kemianteollisuus toivoi tukikriteereitä laajennettavan siten, että tuki soveltuisi myös kiertotalouteen materiaalitehokkuustoimintaan.

EU:n rahoitusmekanismeja toivottiin hyödynnettävän aktiivisesti ja laajasti. EU:n Green Deal -ohjelman nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia rahoituksen saamiselle. Suomen omaa ilmastorahastoa pidettiin hyvänä ratkaisuna, ja sen toivottiin käynnistyvän nopeasti.

Julkiset hankinnat ja infra-hankkeet nähtiin tehokkaana elvytyskeinona, ja niiden nopeuttamista toivottiin. Erityisesti korostuivat tie- ja raideyhteydet, mutta myös esimerkiksi edessä olevat jäänmurtajien hankinnat.

Toimialojen vähähiilisyyden tiekartat tarjoavat keinoja myös koronaelvytykseen

– Nostin tilaisuudessa esille myös toimialojen vähähiilisyyden tiekarttatyön. Viime syksynä käynnistynyt ja nyt kesäkuussa pääosin valmistuvat tiekartat nousevat ennalta arvaamattomaan arvoon, kun eri puolilla mietitään keinoja Suomen talouden elvyttämiseksi. Tämän laaja-alaisen työtavan ansiosta olemme tässä pohdinnassa varmasti monta askelta muita eurooppalaisia maita edellä, ministeri Lintilä arvioi.

– Keskeistä on, miten tiekarttojen ehdottamat kehityspolut saadaan muutettua investoinneiksi ja todellisiksi päästövähennyksiksi. Valtion tarjoamat kannustimet ovat toki tärkeitä, mutta aivan keskeinen rooli on yrityksillä itsellään. Olen ilokseni huomannut, että yhä useampi yritys on jo kertonut omista vähähiilisyystavoitteistaan, mutta näitä tarvitaan paljon lisää.

– Toimialojen tiekarttojen ehdotukset toimivat myös vahvana syötteenä juuri käynnistyneen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun, soveltuvin osin myös muille valtion suunnitelmille. Vuonna 2021 valmistuvassa strategiassa linjataan keinot, joilla Suomi aikoo saavuttaa EU:n 2030-tavoitteet ja hallituksen omat kunnianhimoiset tavoitteet.

– Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että, keinot on punnittava huolella, jotta hintalappu ei karkaa taivaisiin. Samalla lupaan edistää hallituksen panostuksia investointeihin, innovointiin ja kilpailukyvyn edistämiseen erityisesti uusilla toimillaan merkittäviä ilmastoratkaisuja tuottavan energiaintensiivisen teollisuuden osalta, Lintilä painotti.

Lisätietoja:
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, puh. 050 575 4118