Ilmastoajan talous on eri talous

Ulkoministeriö 22.2.2019 11.21
Uutinen

Jään sulaminen on nostanut arktisen globaaliin tietoisuuteen. Nopeutuva ilmastonmuutos on uhka maailman vakaudelle. Lämpenemisen vastustaminen olisi käännettävä taloudellisiksi mahdollisuuksiksi, uhkasta voitoksi. Suomella ja EU:lla olisi tässä edelläkävijän paikka. Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmä (SDWG) on nostanut matalahiilisen ja resurssitehokkaan kiertotalouden keskusteluun myös arktisessa yhteistyössä.

 

. Suomen puheenjohtajakauden viimeinen SDWG:n kokous pidettiin 4-6.2.2019 Kemissä. Suomen puheenjohtajakauden viimeinen SDWG:n kokous pidettiin 4.-6.2.2019 Kemissä.

Ympäristön suojeleminen ja taloudellinen kehitys on arktisella kuten muuallakin maailmassa nähty perinteisesti toistensa kilpailijoina. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun pakko avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Suomalainen SITRA on uuden ilmastoajan talouden – ”kiertotalouden” – kansainvälinen edelläkävijä.

Kokouspaikkana Kemi – arktisen maailman kiertotalousvirtojen keskittymä

Kemi, 150-vuotias arktinen teollisuuskaupunki, on kääntänyt eri teollisuudenalojen sivuvirrat voitokseen: 150 rekan verran toisen jätettä kuljetetaan päivittäin toisen raaka-aineeksi. Kaivos-, metsä- ja terästeollisuuden kaikenlaiset suuremmat ja pienemmät sivuvirrat – vuodessa 1700 000 tonnia -vaihtelevat rautakromi-kivijätteestä teräs- tai sahausjätteeseen.

 Ilmastoajan arktinen talous toimi myös arktisen kansalaistapahtuman vetoneulana Kemissä 6.2.2019. Paikalla kommentoimassa olivat mm. Kemin kaupungin johto sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.  Ilmastoajan arktinen talous toimi myös arktisen kansalaistapahtuman vetoneulana Kemissä 6.2.2019. Paikalla kommentoimassa olivat mm. Kemin kaupungin johto sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.  Mallialue Lappi

Kehitys on ollut nopeaa, Kemi-Tornion teollisuuden sivuvirrat kartoitettiin 2012 ja vuonna 2014 Lappi valittiin EU:n komission mallialueeksi luonnonvarojen jalostuksessa. Kansainvälinen kiinnostus arktisen luonnonvaroja kohtaan kasvaa nopeasti - talouden ja ympäristön uutta narratiivia tarvitaan arktisen kehittämisessä kipeästi.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä matalapäästöisiä ja mahdollisimman suljettujen kiertojen ratkaisuja tarvitaan kaikkialla maailmassa. Niitä tarvitsevat sekä yritykset että kuluttajat. Kierrätys on vain pieni osa kiertotaloutta, kuluttajien kaipaamat uudet ilmastoystävälliset valinnanmahdollisuudet sen sijaan potentiaalisesti suuri mahdollisuus. Vasta uudet digitaaliset ratkaisut ovat nyt tekemässä kiertotalouden mahdolliseksi, vaikka talouden ja ympäristön negatiiviset ulkoisvaikutukset tiedostettiin jo 1980-luvulla.

Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuus päättyy toukokuussa 2019. Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa heinäkuussa. Maailman kolmas kiertotalousfoorumi kokoontuu kesäkuussa Helsingissä. Suomella on mahdollisuus kirittää uuden globaalin ilmastoajan innovatiivisia ratkaisuja.

Pekka Shemeikka

Kirjoittaja on johtava asiantuntija ulkoministeriön arktisessa tiimissä.

Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa 2017-2019