Maailman kestävän kehityksen tila huolestuttava – kansainvälinen tutkijaryhmä tarjoaa ratkaisua
Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma jarruttavat merkittävästi muidenkin YK-tavoitteiden saavuttamista. Riippumaton tutkijaryhmä esittelee raportissaan kuusi avainta muutokseen.
YK:n pääsihteeri nimitti vuonna 2016 kansainvälisen riippumattoman tutkijaryhmän selvittämään maailman kestävän kehityksen tilaa. Tutkijaryhmän ensimmäinen raportti, Global Sustainable Development Report, julkaistiin keskiviikkona 11. syyskuuta New Yorkissa. Toisin kuin Agenda 2030 –toimintaohjelman vuosittaiset seurantaraportit, neljän vuoden taitekohdassa ilmestyvä raportti katsoo kokonaisuutta laajemmin ja monitieteisen analyysin kautta.
Raportin pääviesti on, että vaikka maailman kestävän kehityksen tila on vakava, asioihin voi ja täytyy vaikuttaa.
Muutoksen synnyttävä järjestelmätasollaTutkijaryhmä painottaa, että kestävän kehityksen turvaamiseksi on kiire toimia. Toisaalta kehityksessä ei saa edetä niin nopeasti, että heikot maat tai ihmiset eivät pysyisi tahdissa mukana.
”Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä sille, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”, arvioi raportin työryhmään kuuluva Suomen ympäristökeskuksen SYKEn professori Eeva Furman.
Raportissa esitetään kuusi tulokulmaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Nämä kuusi ”avainta” ovat painopisteitä, joita alleviivaamalla kehityksessä mennään eteenpäin.
Ihmisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia tulee parantaa keskittyen etenkin varhaislapsuuteen. Lisäksi on otettava harppaus kohti oikeudenmukaisia ja kestäviä talouksia. Kolmanneksi tutkijaryhmä suosittelee kestävien ruokajärjestelmien ja ravitsemusmuotojen rakentamista, sillä nykyisellään järjestelmä ei kykene Pariisin sopimuksen mukaiseen kestävään ruokatuotantoon maailman väestön kasvaessa. Neljäntenä vaaditaan energian irtautumista hiilestä ja energian saatavuuden turvaamista kaikille. Viidentenä tutkijaryhmä alleviivaa kestävien kaupunkien kehittämisen tärkeyttä. Avaimista viimeinen on yhteisten globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen.
YK:ssa hyväksyttiin vuonna 2015 yhteensä 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Tutkijaryhmän keskeinen huomio on, että Agenda2030 -toimintaohjelman saavuttaminen vaatii tavoitteiden välisten kytkösten selvittämistä.
Kestävän kehityksen esteet ovat maailmanlaajuisia ja toisiinsa linkittyneitä – ilmastonmuutos on tästä hyvä esimerkki. Ilmastonmuutokseen torjunta on mahdotonta, ellei esimerkiksi torjunnan aiheuttamaan sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, maan köyhtymiseen tai ruokaturvan rapautumiseen puututa etsimällä kokonaisvaltaista ulospääsyä. Ongelmat ylittävät valtioiden rajat ja vaativat kokonaisuuksien hahmottamista yksittäisratkaisujen sijaan.
”Tarvitaan järjestelmätasoisia muutoksia”, Furman kiteyttää.
Tieteeseen panostettava enemmänKokonaisuuksien ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteishyötyjen ja -haittojen selvittäminen vaatii myös uudenlaisia painotuksia tieteen ja tutkimuksen kentällä:
”On panostettava enemmän ilmiöpohjaiseen kestävyystieteeseen, joka tunnistaa kestävän kehityksen haasteiden moniulotteisuuden ja hakee etenemispolkuja yhdessä eri toimialojen kanssa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä suurin osa maailmanlaajuisesta tutkimus- ja kehitystyöstä kohdentuu yksityisellä sektorilla verrattain kapeisiin tarpeisiin.”
Tutkijaryhmän arvion mukaan kestävä kehityksen toteutumiseksi tarvitaan myös tiedeosaamisen tasaisempaa jakautumista eri alueille – etenkin kehittyviin maihin.
”Muutoksia tulee edistää huomioimalla kunkin alueen erityispiirteet”, sanoo Furman.
Jos paikallista tutkimuskapasiteettia ei ole, on näiden erityispiirteiden huomioiminen hankalaa. Furmanin mukaan yksi vaihtoehto tiedeosaamisen tasaisemman jakautumisen varmistamiseksi olisi kehitysapurahojen voimakkaampi suuntaaminen tutkimuksen tukemiseen kehittyvissä maissa.
Suomi tekee oman ehdotuksensa raportin pohjaltaArvovaltaisessa tutkijaryhmässä on 15 tutkijaa. Tutkijaryhmään kuuluva SYKEn professori Eeva Furman toimii myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. Suomen kestävän kehityksen paneeli luo tutkijaryhmän raportin pohjalta ehdotuksen Suomen kansallisiksi jatkotoimiksi vuoden 2020 alussa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä argumentoi, että kestävä kehitys on otettava kaiken budjetoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tutkijaryhmän raportti on määrä luovuttaa 24. syyskuuta jäsenvaltioiden päämiehille YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.