Pääministerin ilmoitus Euroopan talouden vakauttamisesta
Pääministeri Mari Kiviniemi
(muutosvarauksin)
Euroopan unioni on tärkeä väline Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Hallitus haluaa, että suomalaiset voivat jatkossakin nauttia yhteismarkkinoiden tuomasta hyvinvoinnista ja yhteisen valuutan suomasta vakaudesta. Uskon, että ainakin matalasta ja vakaasta korkotasosta hyötyneet yrittäjät ja asuntovelalliset ovat tässä asiassa puolellamme.
Kilpailukykyinen Eurooppa turvaa parhaiten jokaisen suomalaisen talouden ja yhdessä sovitut säännöt pitävät sen nyörit omissa käsissämme. Sen takia meidän pitää huolehtia yhteisen alueemme kilpailukyvystä. Sen takia meidän on syytä olla huolissaan Espanjan julkisesta velasta ja sen takia pitää vaatia stressitestejä saksalaispankeille.
Yhden euromaan päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaisi pahimmassa tapauksessa ketjureaktioon, jonka seurauksena talouden kasvu kääntyisi uudestaan laskuun ja Euroopassa ajauduttaisiin taas taantumaan. Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille.
Arvoisa puhemies,
Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että on ollut ensiarvoisen tärkeää välttää vuoden 2008 lopun tapaisen rahoitusmarkkinoiden häiriön toistuminen. Tuolloinkaan syy ei ollut Suomessa tai suomalaisissa pankeissa, mutta silti häiriö iski meihin keskimääräistä kovemmin. Kriisi aiheutti verotuloihin ison menetyksen, jota emme koskaan saa takaisin.
Riskit olivat viime keväänä yhtä suuret kuin loppuvuonna 2008. Valitettavasti epävarmuus ei edelleenkään ole poistunut. Toisaalta haavoittuvat maat ovat nyt päättäneet merkittävistä talouspoliittisista toimista, jotka ovat saaneet laajasti tunnustusta, markkinat mukaan lukien.
Nykyisestä kriisistä on myös otettu opiksi ja euroalueelle rakennetaan pysyvää kriisinhallintajärjestelyä, Euroopan vakausmekanismia. Vuonna 2013 siirrymme hallitusti uuteen järjestelmään, joka korostaa sijoittajien ja pankkien vastuuta.
Suomelle on olennaista, että uuteen järjestelmään sisältyy lainanantajien eli yksityisen sektorin vahva vastuu velkajärjestelyissä. Tämä varmistaa, että valtioiden velkapapereihin sisältyvä aito riski on tullut jäädäkseen. Tämä puolestaan kannustaa kaikkia maita vastuulliseen talouspolitiikkaan ja sijoittajia vastuullisen lainanantoon nyt ja tulevaisuudessa.
Euroopan kriisi on edellyttänyt Euroopan unionilta poikkeuksellisia toimia. Kokonaisuuden kannalta on olennaista, että rahoitusmarkkinoiden välttämättömän vakauden lisäksi huolehditaan kasvun edellytyksistä ja talouskurista. Eli kriisitoimien ohella huolehditaan tulevaisuudesta ja samalla varmistetaan, että vastaava ei pääse toistumaan.
Kaikkein olennaisinta on, että talouskasvu vahvistuu. Siitä riippuu koko maanosan hyvinvointi ja työllisyys. EU:n kautta kasvua voidaan vahvistaa kannustamalla rakenneuudistuksiin ja kehittämällä sisämarkkinoita. Tässä Suomi on aktiivinen.
Rahoitusmarkkinoiden vakauttamisessa riittää vielä paljon haasteita ja tehtävää. Otteen herpaantumiseen ei ole varaa. En peittele sitä, että tehdyt päätökset ovat olleet karvaita. Ei niitä huvikseen tehdä, vaan välttämättömyydestä. Etusijalla on Suomen etu.
Olen tyytyväinen, että keskustelua käydään. On hyvä, että Suomen kantoja pohditaan ja eurooppalaista linjaa haetaan myös julkisuudessa. Koko Eurooppa, EU ja euromaat ovat uuden tilanteen edessä. Nämäkin päätökset, kuten päätökset politiikassa usein, joudutaan kaikkialla Euroopassa tekemään parhaan tämän hetkisen tiedon perusteella.
Hallituksen strategia on kuitenkin selvä – Suomea ja suomalaisia suojellaan kaikin keinoin pitämällä toimista aiheutuvat kustannukset niin alhaisina kuin mahdollista. Kaikki, ikävätkin, päätökset tehdään siten, että etusijalla on suomalaisten etu.
Tämä ajatus ohjenuorana olen toiminut Eurooppa-neuvostossa tähän saakka ja menen myös tämän viikon ja maaliskuun lopun kokouksiin. Voimme hyväksyä vain sellaiset päätökset, jotka parhaiten turvaavat suomalaisten talouden.
Maaliskuun huippukokouksissa, eli ylihuomisessa euromaiden kokouksessa ja maaliskuun lopun varsinaisessa Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus käsitellä kokonaisuus, joka pitää sisällään kilpailukyky-paketin, Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistamisen ja pysyvän eurooppalaisen vakausmekanismin peruslinjat. Myös meille mieluisa talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti ja entistä tiukemmat eurooppalaispankkien stressitestit etenevät.
Arvoisa puhemies,
Talouspolitiikan vahvan koordinaation varmistava lainsäädäntöpaketti sisältää merkittäviä uudistuksia. Ne vievät kasvu- ja vakaussopimusta oikealla tavalla tiukkaan ja konkreettiseen suuntaan. Ylivelkaantuneilta mailta edellytetään täsmällisiä toimia velan vähentämiseksi.
Toimenpiteet puuttuvat varhaisessa vaiheessa epäterveeseen kehitykseen, ennaltaehkäisevästi. Maiden kokonaistaloudellista kehitystä seurataan ja siihen voidaan puuttua. Kehysmenettelystä tehdään pakollinen kaikille. Olennaista on, että järjestelmän tukena ovat uskottavat sanktiot – rikkurit eivät pääse rangaistuksetta. Jos maa lähtee vastuuttoman talouspolitiikan tielle, on sillä nopeasti vastassa sekä EU:n uhkasakko että markkinoiden tuomio korkeamman korkotason muodossa. [Uhkasakko on myös riittävän iso, 0,2 % BKT:sta, ollakseen uskottava pelote.] Tämä kokonaisuus on Suomen vahva etu – kaikki joutuvat sitoutumaan vastuulliseen talouspolitiikkaan.
Myös Kreikan ja Irlannin tilanne on saatu vakautumaan, joskin siihen tarvittiin ulkopuolista apua. Muissakin markkinoiden paineisiin joutuneissa maissa on tapahtunut edistymistä.
Espanja on tehnyt vaikeita leikkauspäätöksiä, julkinen vaje on saatu supistettua suunnitelman mukaisella tavalla, merkittäviä uudistuksia on tehty muun muassa työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän suhteen ja nyt talouskasvu on vahvistumassa. Maa kulkee parempaan suuntaan, vaikka elpyminen tulee vaatimaan vielä vuosien työn. Tässä nähdään, että negatiivinen kierre on katkaistavissa myös omin toimin. Uskottavia päätöksiä tarvitaan paitsi EU:n tasolla, erityisesti ongelmissa olevilta mailta itseltään.
Myös Portugalin on ryhdyttävä uskottaviin toimiin, joilla käänne saadaan aikaan. Sen on supistettava budjettivajettaan ja toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia. Portugalilla itsellään on ensisijainen vastuu siitä, että kurssi korjataan ja julkinen talous saadaan tasapainottumaan.
Arvoisa puhemies,
Päätöksiä vakausmekanismin koosta ei ole vielä tehty, mutta keskusteluissa ollut 500 miljardin euron kokoluokka tuntuu oikealta. Se vastaisi nykyistä väliaikaista mekanismia.
Suomelle on olennaista, että tässäkin järjestelyssä on vahva Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osallistuminen. IMF:n vahva rooli on olennainen laatutakuu siitä, että järjestelmät ovat uskottavia. Lähdemme siitä, että pysyvän mekanismin pohjana toimii nyt käytössä oleva Euroopan rahoitusvakausväline.
Nykyisten väliaikaisten kriisijärjestelyjen kanssa pitää toimia siten, että niiden uskottavuus säilyy. On tosiasia, että ERVV:n mitoituksen osalta olemme käytännössä hyvin kaukana sovitusta 440 miljardista ja tämän tason saavuttaminen on tärkeää sille, että järjestelmä on uskottava.
Sovitun tason saavuttaminen on tärkeää nimenomaan uskottavuuden kannalta, ei niinkään sen takia, että sitä oltaisiin täysimääräisesti käyttämässä. Tätä korostaa se, että Espanjan päättämät toimet ovat vakuuttamassa markkinat siitä, että se selviää ilman ulkopuolista apua. Portugalin tavoitteena on täsmälleen sama
Suhtautumisemme eurooppalaisiin kriisitoimiin on rakentava, mutta on monia asioita, joita emme tule hyväksymään. Emme hyväksy ERVV:n todellisen lainakapasiteetin kasvattamista yli 440 miljardin euron.
Emme myöskään tule hyväksymään yhteisvastuuseen johtavia ratkaisuja. Ongelmamaiden lainojen ostaminen jälkimarkkinoilta ei meille käy, koska siinä ollaan lähellä toisten maiden vastuiden kannettavaksi ottamista. Yhteisvastuulliset takuut eivät myöskään käy meille. Emme tue ajatusta yhteisistä eurobondeista, koska siinä myös hämärtyisi oikea vastuunkanto vastuullisesta talouspolitiikasta.
Arvoisa puhemies,
Vakaiden rahoitusmarkkinoiden perusta on toimiva ja terve pankkisektori. Tämän vuoksi jäsenmaiden on huolehdittava pankkijärjestelmiensä riittävästä pääomittamisesta.
Se on tärkeää kahdesta syystä. Heikossa kunnossa oleva pankkisektori vähentää merkittävästi talouden kasvumahdollisuuksia. Toiseksi, mikäli tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan velkajärjestelyihin, joissa yksityinen sektori kantaa vastuuta, pankkien pääomien on oltava riittävät, jotta ne kestävät velkajärjestelyn aiheuttamat tappiot.
Kevään aikana tehtävien eurooppalaispankkien stressitestien tulee olla riittävän tiukkoja ja avoimia. Näin piilossa olevat riskit saadaan esille ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava tarpeellisiin toimiin testeissä reputtaneiden pankkien osalta.
Nämä lyhyellä tähtäimellä kivuliaat päätökset ovat kestävän talouskasvun perusta, kuten omasta pankkikriisistämme opimme. Samalla on käynnistynyt työ rahoitusmarkkinoiden laajemman taakanjaon kehittämiseksi; tähän kokonaisuuteen kuuluvat suunnitelmat rahoitusmarkkinoiden verotuksen kehittämiseksi aktiviteettipohjaisen veron tai transaktioveron pohjalta. Työ on edennyt hitaasti, mutta suunta on oikea.
Arvoisa puhemies
Käsittelyssä on myös euromaita koskeva kilpailukykysopimus, jossa euromaat sitoutuvat kasvua ja taloudellista vakautta vahvistaviin toimiin. Järjestely on avoin myös euroalueen ulkopuolisille, mutta se on erityisen tärkeä yhteisvaluutan jäsenille.
Ajatus kilpailukykysopimuksesta lähti Saksan ja Ranskan aloitteesta helmikuun Eurooppa-neuvostossa ja sen sisältö on syntynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valmistelemana tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Eduskuntaa on informoitu E-kirjeitse kahteen otteeseen.
Kilpailukykypakettiin on tässä salissa liitetty monenlaista mystiikkaa. On epäilty sitä, että Saksa ja Ranska vievät nyt EU:n suvereniteetin sekä sitä, että Suomi on antamassa unionille oikeuden päättää maamme budjetista tai eläkeiästä.
Ei pidä paikkaansa.
Kilpailukykysopimuksessa hahmotellaan julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimia ja eläkejärjestelmien kestävyyden parantamista. Tuottavuutta halutaan lisätä ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaa. Samalla peräänkuulutetaan työn kannattavuutta ja palkkamalttia.
Uskon, että näille pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnuspiirteille löytyy tästä salista vahva kannatus taustaryhmästä riippumatta. Suomalaisittain listaan voi hyvin lisätä vaatimuksen eheästä yhteiskunnasta ja köyhyyden vähentämisestä, joka on olennainen osa kilpailukykyä ja johon olemme muiden jäsenmaiden tavoin sitoutuneet myös osana EU2020-strategiaa.
Kilpailukykysopimus on luonteeltaan poliittinen sitoumus. Se ei siis merkitse sitä, että eläkkeitä tai palkkoja koskevat päätökset siirrettäisiin Brysseliin. Kaikki päätökset pysyvät kansallisissa käsissä, mutta paketti antaa suunnan mihin euromaiden pitäisi yhdessä kulkea. Suomi ei ole siirtämässä kolmikantaan kuuluvia asioita kenenkään muun päätettäväksi.
Omia sanktioitaan paketti ei edellytä, koska ne ovat kuria rikkovia maita vastassa talouspolitiikan koordinaatiossa. Ennen kaikkea kilpailukykysopimus merkitsee euromaiden sitoutumista oikeanlaisiin korjaaviin toimiin korkeimmalla poliittisella tasolla.
Suomi on halunnut komissiolle keskeisen roolin paketissa ja sen valvonnassa. Kilpailukykysopimus sisältää myös muita Suomen tärkeinä pitämiä asioita, kuten verokoordinaation. Saimme ennakkovalmisteluissa myös vahvistettua meille tärkeää sosiaalipartnereiden osuutta, eli työmarkkinajärjestöjen roolia. Tähän liittyen tapasin juuri järjestöjohtajat ja sain evästyksiä myös heiltä ylihuomiseen kokoukseen.
Sopimus sisältää myös Suomen kannalta ongelmattomia aiheita ja toimenpidesuosituksia asioista, joista monia olemme itse jo tehneet, koska pidämme niitä kasvun ja tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeinä. Eiväthän joustoturva, kehysmenettely, eläkejärjestelmän kestävyys tai kannustaminen koulutukseen ole meille vieraita asioita. Olennaista onkin, että paketin kautta saadaan kaikki euromaat sitoutumaan tähän kehitykseen.
Paketilla pyritään osaltaan varmistamaan se, että euromaat pitävät kilpailukyvystään huolta, eikä nykyiseen kriisin johtanut holtiton kehitys pääse toistumaan.
Arvoisa puhemies,
En tule Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa hyväksymään sellaista pakettia, jossa on Suomelle huonoja elementtejä tai josta puuttuu Suomelle tärkeitä asioita. Tätä tarkoitin alussa kun sanoin, että voimme hyväksyä vain sellaiset ratkaisut, jonka arvioimme parhaiten turvaavan tavallisen suomalaisen talouden.
Tämän takia olen koko ajan pitänyt tärkeänä, että hyvin toimiva yhteistyö eduskunnan suuren valiokunnan kanssa säilyy rikkumattomana. Vastaan valiokunnalle päätöksistä yksityiskohtaisesti juuri ennen kokouksia, kun kokonaiskuva on mahdollisimman tarkka. Olen tarvittaessa valiokunnan puheenjohtajaan kokouspaikalta yhteydessä ja tulen antamaan raportin valiokuntaan heti kokouksen jälkeen.
Tämä on ollut hyvä tapa. Se on mahdollistanut avoimen keskustelun myös auki olevista yksityiskohdista sekä Suomen kannalta parhaan taktiikan hiomisen herkimmistäkin asioista. Toivon oppositionkin tulevista vaaleista huolimatta kunnioittavan tätä hienoksi hioutunutta toimintatapaa. Neuvottelutavoitteiden julkinen riepottelu tekee Suomen edun puolustamisen erittäin vaikeaksi.
Tulevat päätökset voi kiteyttää kolmeen tavoitteeseen: kasvuun, kuriin ja koordinaatioon. Vakaa ja kilpailukykyinen Eurooppa ja yhteiset pelisäännöt ovat viime kädessä myös Suomen ja suomalaisten etu.
Pyydän, että puheeni ruotsinnos liitetään asiakirjoihin.