Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus OKM/2018/116

« Raha-asiainvaliokunta 17.1.2019 13.00

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Ministeri
Sanni Grahn-Laasonen
Esittelijä
Laura Hansén, Hallitusneuvos p.+35 8295330098
Asia
Yliopistojen rahoitusmallia ehdotetaan muutettavaksi tukemaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita. Koulutuksen rahoitusosuus perustuisi monelta osin vastaaviin laskentakriteereihin kuin voimassa olevassa rahoitusmallissa. Suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen painoarvo rahoitusmallissa olisi 19 prosenttia (nykyisin 13 prosenttia) ja alempien korkeakoulututkintojen painoarvo 11 prosenttia (nykyisin 6 prosenttia). Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärää koskeva laskentakriteeri korvattaisiin tutkinnon suorittamisaikaa ja toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamista koskevilla sekä alakohtaisilla kertoimilla. Tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa vastaavan tasoisen tutkinnon, toista tutkintoa painotettaisiin lisäksi kertoimella 0,7. Lisäksi alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot jaettaisiin alakohtaiset kustannuserot huomioiviin kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 3. Avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän painoarvo olisi 4 prosenttia (nykyisin 2 prosenttia, joka sisältää lisäksi korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritetut opintopisteet). Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä erotettaisiin omaksi laskentakriteerikseen, jonka painoarvo olisi 1 prosentti. Uutena koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerinä otettaisiin käyttöön laadullista työllistymistä kuvaava valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna. Työllistymistä kuvaavien laadullisten ja määrällisten laskentakriteerien painoarvo olisi yhteensä 4 prosenttia (nykyisin 2 prosenttia). Lisäksi otettaisiin käyttöön yrittäjäksi työllistyneistä palkitseva kerroin 2. Tutkimuksen rahoitusosuus perustuisi pääosin vastaaviin laskentakriteereihin kuin voimassa olevassa rahoitusmallissa. Julkaisujen lukumäärän painoarvo olisi 14 prosenttia (nykyisin 13 prosenttia). Julkaisujen lukumäärää laskettaessa avoimesti saatavilla olevia julkaisuja painotettaisiin uudella kertoimella 1,2. Suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärän painoarvoksi ehdotetaan 8 prosenttia (nykyisin 9 prosenttia). Kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen painoarvo olisi 6 prosenttia (nykyisin 3 prosenttia) ja kotimaisen tutkimusrahoituksen sekä kotimaisen ja kansainvälisen yritysrahoituksen painoarvo 6 prosenttia, kuten nykyisinkin. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa ehdotetun asetuksen perusteella määräytyvä yliopiston rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaettaisiin yliopistojen kesken niiden rahoituksen suhteessa.
Esitys
Puolletaan
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Asetusehdotus määrittelee täsmällisen mallin, jonka mukaan jaetaan vuodesta 2021 alkaen 76 % yliopistojen laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta, joka vuonna 2019 on noin 1 560 miljoonaa euroa. Asetusehdotuksella ei ole vaikutusta yliopistojen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Ehdotettu rahoitusmalli ei muuta yliopistojen välisiä rahoitussuhteita merkittävästi.
Päätös
Raha-asiainvaliokunta puolsi ehdotusta