Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus OKM/2018/119

« Raha-asiainvaliokunta 17.1.2019 13.00

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Ministeri
Sanni Grahn-Laasonen
Esittelijä
Matti Sillanmäki, Hallitusneuvos p.+35 8295330193
Asia
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ehdotetaan muutettavaksi tukemaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita. Koulutuksen rahoitusosuus perustuisi pääosin vastaaviin laskentakriteereihin kuin voimassa olevassa rahoitusmallissa. Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen painoarvo rahoitusmallissa olisi 56 prosenttia (nykyisin 40 prosenttia). Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärää koskeva laskentakriteeri korvattaisiin tutkinnon suorittamisaikaa ja toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamista koskevilla sekä alakohtaisilla kertoimilla. Tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotettaisiin lisäksi kertoimella 0,7. Lisäksi ammattikorkeakoulututkinnot jaettaisiin kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 3. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketun määrän painoarvo olisi 8 prosenttia (nykyisin 5 prosenttia, joka sisältää lisäksi korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritetut opintopisteet). Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä erotettaisiin omaksi laskentakriteerikseen, jonka painoarvo olisi 1 prosentti. Uutena koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerinä otettaisiin käyttöön valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna. Työllistymistä kuvaavien laskentakriteerien painoarvo olisi yhteensä 6 prosenttia (nykyisin 4 prosenttia). Työllistymistekijän laskennassa säilyisi yrittäjäksi työllistyneistä palkitseva kerroin 2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus perustuisi vastaaviin laskentakriteereihin kuin voimassa olevassa rahoitusmallissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolisen rahoituksen painoarvo olisi 11 prosenttia (nykyisin 8 prosenttia). Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärän painoarvoksi ehdotetaan 6 prosenttia (nykyisin 4 prosenttia). Julkaisujen lukumäärää laskettaessa avoimesti saatavilla olevia julkaisuja painotettaisiin kertoimella 1,2. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Asetukseen ehdotetaan lisäksi siirtymäsäännöstä, jonka mukaan ehdotetun asetuksen perusteella määräytyvää vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa ammattikorkeakoulun rahoitus voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen.
Esitys
Puolletaan
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Ehdotetun asetuksen mukaisin kriteerein jaettaisiin laskennallisin perustein myönnettävä osuus ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoululain mukaisesta perusrahoituksesta vuodesta 2021 alkaen. Ehdotetun asetuksen mukaisin perustein kohdennettaisiin valtioneuvoston käsiteltävänä olevan esityksen mukaan 95 % ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 12—14 §:n mukaisesti kohdennettavasta rahoituksesta. Tämä olisi vuonna 2021 noin 736 miljoonaa euroa, mikäli ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen taso olisi vastaavalla tasolla kuin hallituksen talousarvioesityksen mukaan vuonna 2019. Esitetyllä asetuksella ei ole vaikutusta ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Ehdotettu rahoitusmalli ei muuta ammattikorkeakoulujen välisiä rahoitussuhteita merkittävästi. Malli kuitenkin antaa kannusteita kehittää korkeakoulujen toimintaa jatkossa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa haluttuun suuntaan.
Päätös
Raha-asiainvaliokunta puolsi ehdotusta